isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 9
Määrittelen johdantoluvussa myös muiden tutkimuksessa esillä olevien tieteenalojen
tämän tutkimusaiheen kannalta keskeiset käsitteet. Koska uskonto ja uskonnonvapaus
liittyvät läheisesti toisiinsa, avaan johdantoluvussa uskonnon ja
uskonnollisuuden käsitteitä. Johdantoluvun lopuksi käsittelen tärkeänä lähtökohtana
valtion ja kirkon suhdetta ja tämän suhteen järjestämistä erityisesti Suomessa.
Toisessa luvussa käsittelen ihmis- ja perusoikeuksia sekä näiden suhdetta ja oikeudellista
sitovuutta. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten alalla tapahtunut
kehitys huomioiden käsittelen myös ihmisoikeussopimusjärjestelmän merkitystä
osana oikeusjärjestystä. Toisen luvun toiseen tärkeään osaan sisältyy uskonnonvapauden
käsitteen ja uskonnonvapauskäsityksen arviointi sekä suhde muihin
perusoikeudellisiin lähikäsitteisiin ja perusoikeuksiin.
Tarkastelen myös uskonnonvapautta perusoikeutena ja sen rajoittamista sekä oikeusvaikutuksia.
Lisäksi on esillä negatiivisen uskonnonvapauden tulkinta monikulttuuristuvassa
koulussa. Luvun loppuosassa käsittelen vielä lapsen etua, perhettä
ja puhevaltaa, mitä nämä tarkoittavat uskonnonvapauden ja uskonnon opetuksen
osalta. Tässä jaksossa käsittelen myös yksityisiä katsomuksellisia kouluja.
Tutkimuksen kolmannessa luvussa tarkastelen peruskoulun uskonnon opetusta.
Aluksi käsittelen suomalaisen koulun perusopetuksen kokonaisuutta ja sitä, miten
monikulttuurisuus ja uskonnonvapaus huomioidaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa
sekä, mitä haasteita se tuo opetussuunnitelmatyön osalta. Uskonnonopetuksen
asemaa ja merkitystä perusopetuksen kokonaisuudessa tarkastelen
omassa osassaan. Seuraavaksi käsittelen uskonnonopetuksen luonnetta ja sen
muuttumista perusopetuksessa. Oman uskonnon opetuksen kriittisen tarkastelun
jälkeen käsittelen tunnustuksettomuutta opetuksen vaihtoehtona ja mitä se tarkoittaa
monikulttuurisen koulun kannalta. Käsittelen tässä luvussa myös uskonnon
harjoittamista ja mitä sillä tarkoitetaan perusopetuksessa. Kolmannen luvun lopuksi
pohdin uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumista ja
opetuksen järjestämistä erityisesti opetuksen yhdenvertaisuus huomioiden.
Tutkimuksen neljäs luku on vertailuluku, jossa käsittelen uskonnonopetusta, uskonnonvapautta
ja monikulttuuristumista sekä opetuksen järjestämismalleja eräissä
läntisen Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Sisällytän myös Pohjoismaat läntisen
Euroopan maihin ja näiden demokraattisen oikeusvaltion periaatteita kunnioittavaan
valtiosääntöperinteeseen. Vertailun tulokset olen koonnut päätelmälukuun.
Tutkimuksen viides luku käsittelee uskonnon symbolista näkymistä ja heijastumista
monikulttuurisen koulun perusopetuksen arjen käytännöissä. Selkeästi us-