isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 11
Uskonnonvapaudesta ja koulusta kirjoitetut lähteet ovat pääosin suppeampia oikeudellisia
artikkeleja lähinnä Oikeus-lehdessä tai Teologisessa Aikakauskirjassa.
Martin Scheininin on käsitellyt teoksessa ”Aseistakieltäytymisoikeus” vuodelta
1988 omantunnonvapautta Suomen puolustusvoimissa. Viranhaltijan virkavelvollisuuksista
ja vakaumuksen vapauden toteutumisesta on kirjoittanut muun muassa
Väätänen Oikeus-artikkelisarjassa.
Teologeista erityisesti Juha Seppo on kirjoittanut yleisesityksen ”Uskonnonvapaus
2000-luvulla” vuodelta 2003, jossa hän käsittelee uskonnonvapauslakiuudistuksen
eri vaiheita ja sisältöjä. Häneltä on myös artikkeleja muun muassa uskonnon
ja valtion suhteesta sekä uskonnonvapaudesta Teologisessa Aikakauskirjassa.
Juha Seppo oli mukana evankelis-luterilaisen kirkon puolelta uskonnonvapauskomitean
työskentelyssä alusta lähtien, mikä on syytä ottaa huomioon.
Uskonnon opetuksesta on olemassa Hannu Juntusen käytännöllisen teologian alan
väitöskirja vuodelta 1985 ”Uskonnon opetus ja valtiosääntö”. Kyseinen lähde on
vanhimpia merkittäviä aihepiiriin liittyviä lähteitä. Tosin sekin on kirjoitettu tilanteessa
ennen perusoikeus- ja uskonnonvapauslain uudistusta sekä uusia koululakeja.
Hannu Juntunen on kirjoittanut kirjat ”Esivalta olemme me – valtiosääntöoikeuden
perusteiden oikeusteologinen tulkinta” vuodelta 2008 ja ”Oikeuden idean
teologiset perusteet” vuodelta 2000. Tuoreimpana teoksena häneltä on julkaistu
kirkko-oikeuden alan väitöskirja ”Demokratian ristiriidan oikeusteologinen
tulkinta ” Lapin yliopistosta vuodelta 2013.
Mikko Reijonen käsittelee kirjassa ”Uskonnonvapaus yhdentyvässä Euroopassa”
vuodelta 1992 kirkon ja valtion suhteen näkökulmasta uskonnonvapauteen liittyviä
asioita. Pauli Airola tutkii väitöskirjassaan vuodelta 2003 eduskunnan koululakien
säätämisen ja ennen muuta uskonnonopetuksen asemaan liittyvän kiistan
käsittelyä. Kirkon ja valtion suhteeseen liittyy myös laajempi väitöskirja Leena
Sorsalta vuodelta 2010 ”Kansankirkko, uskonnonvapaus ja valtio. Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon kirkolliskokouksen tulkinta uskonnonvapaudesta 1963–
2003”.
Uskonnonvapauden perusoikeuden kannalta merkittävistä yleislähteistä on mainittava
Pekka Leinon kirjat ”Kirkkolaki vai laki kirkosta” sekä ”Kirkko ja perusoikeudet”
vuosilta 2001 ja 2003. Nämä eivät kuitenkaan suoraan käsittele uskonnonvapautta
koulussa, vaan lähinnä aihepiiriä sivuten.
Tärkeistä nimenomaisesti uskonnonvapautta koulussa tarkastelevista lähteistä on
mainittava Mikko Saarnin lisensiaattityö Turun yliopistosta ”Negatiivinen uskonnonvapaus
vertailevasta näkökulmasta”, jossa hän käsittelee Euroopan ihmisoikeussopimuksen
tulkintaa vertailemalla sitä erityisesti negatiivisen uskonnonvapau-