isbn_978-952-476-553-4

Acta Wasaensia 37
jotaan samanaikaisesti yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet ottaa osaa enemmistöyhteiskunnan
poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään. Integraatiossa
on kysymys kulttuurisesta osallisuudesta ja myös uskonnon huomioimisesta. 97
Muissa maissa integraatio on ymmärretty eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin
assimilaatioon (valtakulttuuriin sulauttamiseen) tähtäävästä vähemmistöpolitiikasta
pluralistiseen lähestymistapaan 1970-luvulla ja Iso-Britanniassa jo 1960-
luvun puolivälissä. Ranskassa sitä vastoin on monikulttuurisuuden sijasta puhuttu
`positiivisesta assimilaatiosta` (l´assimilation positive), joka tarkoittaa, että maahanmuuttajat
voivat omaehtoisesti ilman vastaanottavan yhteiskunnan tukitoimia,
säilyttää ja rikastuttaa luovalla tavalla omaa kulttuuriaan. 98
Monikulttuurisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä yleispätevää määritelmää.
Kansainvälisesti termi monikulttuurisuus otettiin käyttöön muutama vuosikymmen
sitten. 99 Suomessa monikulttuurisuus käsitteenä tuli aktiivisemmin käyttöön
1990-luvun puolessa välissä, jolloin maahanmuuttajien määrä oli nousussa. 100
Monikulttuurisuus-käsitettä käytetään ainakin kahdessa merkityksessä, joista kuvailevana
käsitteenä monikulttuurisuus tarkoittaa olemassa olevaa asiantilaa.
Normatiivisena käsitteenä monikulttuurisuus tarkoittaa toivottua tai tavoiteltavaa
asiantilaa. Esimerkiksi, millaisena monikulttuurisen koulun toivotaan olevan ja
näyttävän. Monikulttuurisuus normatiivisena käsitteenä koskee eritasoisia ilmiöitä
lähtien yksittäisten ihmisten käyttäytymisestä sekä asenteista päätyen valtioiden ja
kansainvälisten järjestöjen politiikkaan sekä niiden solmimiin sopimuksiin. 101
Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on monikulttuurisuus ensinnäkin olemassa olevana
ja vaikuttavana asiantilana, vaikka käsitys monikulttuurisuudesta voi myös
muuttua yhteiskunnallis-kulttuurisen kehityksen seurauksena. Monikulttuurisuus
tulee esille normatiivisena käsitteenä, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet voivat
97
98
99
100
101
Ks. Sander 1995: 106–110; Pitkänen & Kouki 1999:38; Esimerkiksi Suomen maahanmuuttoja
pakolaispoliittisen ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien joustava ja tehokas integroituminen
suomalaiseen yhteiskuntaan pluralismin lähtökohdista. Ks. Valtioneuvoston periaatepäätös
hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi 1997: 19.
Pitkänen & Kouki 1999: 39.
Ks. Abbas 2005: 155.
Miettinen 2001: 24; Odiah 2007: 91–92.
Ks. esimerkiksi Helander 2011: 55–56; Sakaranahon (2006a: 46–66) mukaan monikulttuurisuus
voidaan määrittää yksinkertaisesti kulttuuriseksi monimuotoisuudeksi; Ks. myös
Sakaranaho 2006b: 15–39; On kuitenkin huomattava, että monikulttuurisuudesta puhuttaessa
käsittelyyn sisältyy aina tietynlainen identifikaation, oikeutuksen tai kritiikin retoriikka. Helanderin
(2011: 55) mukaan monimuotoisuutta tarkastellaan yhteydessä valtioon ja yhteiskunnallisin
valtarakenteisiin. Voidakseen toimia, valtio tarvitsee hänen mukaansa normatiivisen
määritelmän monikulttuurisuuden ymmärtämiseksi sekä käsityksen siitä, miten se oikeuttaa
ilmiön yhteiskunnassa.