Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012<br />
Jukka Leino<br />
7<strong>3.</strong> Kinnulansuo N<br />
Kinnulansuo N (kl. 4313 02, x=6995,7, y=3612,0,<br />
atknro 18212) si<strong>ja</strong>itsee noin 22 km Juuan keskustasta<br />
etelään. Suo rajoittuu etelä- <strong>ja</strong> kaakkoisosastaan<br />
Polvijärven kunnanra<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> muualla luode-kaakko<br />
suuntautuneisiin moreeniselänteisiin. Kulkuyhteydet<br />
ovat länsireunalle hyvät, muualle huonot. Suolla<br />
on 37 tutkimuspistettä <strong>ja</strong> 47 syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä<br />
on 6,6/10 ha <strong>ja</strong> syvyyspisteitä 8,3/10<br />
ha. Tutkimus- <strong>ja</strong> syvyyspisteitä on yhteensä 14,9/10<br />
ha (kuva 6).<br />
Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 139–146<br />
m, <strong>ja</strong> se viettää voimakkasti etelään. Kuivatusmahdollisuudet<br />
ovat kauttaaltaan ojitetulla suolla hyvät.<br />
Suo kuuluu Nisänkanavan valuma-alueeseen<br />
(4.847).<br />
Kinnulansuo N:n kokonaispinta-ala on 56 ha,<br />
mistä on 36 ha yli metrin syvyistä aluetta, 29 ha yli<br />
1,5 metrin aluetta <strong>ja</strong> 23 ha yli kahden metrin syvyistä<br />
aluetta. Suurin tavattu turvekerroksen paksuus on<br />
4,6 metriä. Suon poh<strong>ja</strong> on melko tasainen <strong>ja</strong> viettää<br />
etelään. Yleisimmät poh<strong>ja</strong>maalajit ovat moreeni<br />
(92 %) <strong>ja</strong> hiekka (8 %). Liejukerrostumia on vain<br />
ohuelti suon keskiosassa.<br />
Kinnulansuo N:n <strong>suot</strong>yypeistä on turvekankaalla<br />
36 %, rämeellä 30 %, avosuolla 22 % <strong>ja</strong> korvessa<br />
12 %. Yleisimmät <strong>suot</strong>yypit ovat puolukkaturvekangas<br />
(22 %) <strong>ja</strong> rimpinevamuuttuma (19 %).<br />
Kinnulansuo N:n turpeista on saravaltaisia 74 %<br />
<strong>ja</strong> rahkavaltaisia 26 %. Pääturvelajeittain <strong>ja</strong>kaantu-<br />
ma on: rahkasaraturve (SC) 73 %, rahkaturve (S)<br />
13 % <strong>ja</strong> sararahkaturve (CS) 13 %. Tupasvillaa (ER)<br />
lisätekijänä sisältäviä turpeita on 14 %, puun jäännöksiä<br />
(L) sisältäviä turpeita 28 % <strong>ja</strong> varpujen jäännöksiä<br />
(N) sisältäviä 10 % kokonaisturvemäärästä.<br />
Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (34 %)<br />
<strong>ja</strong> puurahkasaraturve (24 %).<br />
Turvekerrostuman pääosan muodostaa kohtalaisesti<br />
maatunut saravaltainen turve. Heikosti maatunutta<br />
pintarahkaa ei juurikaan esiinny.<br />
Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on<br />
5,<strong>3.</strong> Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen<br />
maatumisaste on 3,3 <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>kerroksen 5,5.<br />
Lieko<strong>ja</strong> on vähän (1,3 %). Yli 1 m syvällä suoalueella<br />
liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin<br />
1,5 % <strong>ja</strong> 1–2 m:n syvyydessä 1,2 %.<br />
Suon pohjoisosasta otetussa näytesar<strong>ja</strong>ssa kuiva-aineen<br />
määrä (72 kg/suo-m 3 ), tuhkapitoisuus<br />
(4,6 %) <strong>ja</strong> rikkipitoisuus (0,7 %) ovat alhaiset pohjimmaisia<br />
näytteitä lukuun ottamatta. Lämpöarvo on<br />
alhainen tai keskimääräinen.<br />
Kinnulansuo N:n yli 1,5 metrin syvyinen alue soveltuu<br />
kohtalaisen hyvin energiaturpeen tuotantoon.<br />
Tuotantokelpoinen alue on noin 26 ha <strong>ja</strong> sen tuotantokelpoinen<br />
turvemäärä on noin 0,75 milj. suo-m 3 .<br />
Suon poh<strong>ja</strong>lle on oletettu jäävän 30 cm turvetta.<br />
Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopoh<strong>ja</strong> soveltuu<br />
parhaiten metsänkasvatukseen.<br />
16
Change language