Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012<br />
Jukka Leino<br />
76. Kokkosuo<br />
Kokkosuo (kl. 4313 02, x=6998,8, y=3613,3, atknro<br />
18215) si<strong>ja</strong>itsee noin 19 km Juuan keskustasta etelään.<br />
Hyvin saarekkeinen <strong>ja</strong> lahdekkeinen suo rajoittuu<br />
kumpumoreenimaastoon. Kulkuyhteydet suon<br />
eri osiin ovat hyvät. Suolla on 101 tutkimuspistettä<br />
<strong>ja</strong> 144 syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä on 7,0/10 ha<br />
<strong>ja</strong> syvyyspisteitä 10,0/10 ha. Tutkimus- <strong>ja</strong> syvyyspisteitä<br />
on yhteensä 17,0/10 ha (kuva 9).<br />
Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 138–<br />
164 m. Suon pinta viettää pääosin kaakkoon. Kokonaan<br />
ojitetun suon kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät.<br />
Kokkosuo kuuluu Aisusjoen valuma-alueeseen<br />
(4.834).<br />
Kokkosuon kokonaispinta-ala on 144 ha, mistä on<br />
87 ha yli metrin syvyistä aluetta, 64 ha yli 1,5 metrin<br />
aluetta <strong>ja</strong> 45 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta.<br />
Suurin havaittu turvekerroksen paksuus on 5,1 metriä.<br />
Suon poh<strong>ja</strong> on muodoltaan epätasainen. Yleisimmät<br />
poh<strong>ja</strong>maalajit ovat moreeni (77 %), hiekka<br />
(20 %) <strong>ja</strong> hieta (3 %). Liejukerrostumia on paikoin<br />
syvimmissä kohdissa suon koillisosassa.<br />
Kokkosuon <strong>suot</strong>yypeistä on turvekankaalla 61 %,<br />
rämeellä 28 %, korvessa 10 % <strong>ja</strong> avosuolla 1 %. Yleisimmät<br />
<strong>suot</strong>yypit ovat mustikkaturvekangas (26 %),<br />
puolukkaturvekangas (18 %) <strong>ja</strong> varsinaisen sararämeen<br />
muuttuma (16 %).<br />
Kokkosuon turpeista on saravaltaisia 82 %, rahkavaltaisia<br />
17 % <strong>ja</strong> ruskosammalvaltaisia 1 %. Pää-<br />
turvelajeittain <strong>ja</strong>kaantuma on: rahkasaraturve (SC)<br />
80 % <strong>ja</strong> sararahkaturve (CS) 10 %. Tupasvillaa (ER)<br />
lisätekijänä sisältäviä turpeita on 4 %, puun jäännöksiä<br />
(L) sisältäviä turpeita 22 % <strong>ja</strong> varpujen jäännöksiä<br />
(N) sisältäviä 6 % kokonaisturvemäärästä.<br />
Turvekerrostuman rakenne vaihtelee eri puolilla<br />
<strong>suot</strong>a, mutta yleispiirteenä kohtalaisesti maatunut<br />
saravaltainen turve on vallitsevana.<br />
Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on<br />
5,5. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen<br />
maatumisaste on 3,1 <strong>ja</strong> energiaturpeen 5,7.<br />
Lieko<strong>ja</strong> on kohtalaisesti. Yli 1 m syvällä suoalueella<br />
liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin<br />
3,5 % <strong>ja</strong> 1–2 m:n syvyydessä 2,0 %.<br />
Suon keski- <strong>ja</strong> luoteisosasta otetussa näytesar<strong>ja</strong>ssa<br />
kuiva-aineen määrä on keskimääräinen (94 kg/suom<br />
3 ). Tuhkapitoisuus on keskiosassa korkea <strong>ja</strong> luoteisosassa<br />
alhainen. Rikkipitoisuus on melko korkea<br />
(0,69 %). Lämpöarvo on keskimääräistä vähän alhaisempi<br />
(20,4 MJ/kg).<br />
Kokkosuon yli 1,5 metrin syvyiset alueet soveltuvat<br />
tyydyttävästi energiaturpeen tuotantoon. Haittana<br />
on alueiden rikkonaisuus. Tuotantokelpoinen alue<br />
on noin 57 ha <strong>ja</strong> sen sisältämä turvemäärä on noin<br />
1,22 milj. suo-m 3 . Suon poh<strong>ja</strong>lle on oletettu jäävän<br />
50 cm turvetta.<br />
Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopoh<strong>ja</strong> soveltuu<br />
parhaiten metsänkasvatukseen.<br />
20