Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012<br />
Jukka Leino<br />
88. Purolanvaara<br />
Purolanvaara (kl. 4313 03, x=7002,9, y=3612,4, atknro<br />
18231) si<strong>ja</strong>itsee noin 15 km Juuan keskustasta<br />
etelään. Suo rajoittuu luode-kaakko suuntaisiin moreeniselänteisiin.<br />
Kaakkoispäästä on yhteys Matarapuronsuolle.<br />
Kulkuyhteydet ovat metsäautoteitä<br />
myöten hyvät. Suolla on 40 tutkimuspistettä <strong>ja</strong> 33<br />
syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä on 9,7/10 ha <strong>ja</strong> syvyyspisteitä<br />
8,0/10 ha. Tutkimuspisteitä on yhteensä<br />
17,7/10 ha (kuva 21).<br />
Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 173–180<br />
m, <strong>ja</strong> se viettää kaakkoon. Kuivatusmahdollisuudet<br />
ovat hyvät. Suo kuuluu Aisusjoen valuma-alueeseen<br />
(4.834).<br />
Purolanvaaran kokonaispinta-ala on 41 ha, mistä<br />
on 14 ha yli metrin syvyistä aluetta, 4 ha yli 1,5 metrin<br />
aluetta <strong>ja</strong> 2 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta.<br />
Suurin havaittu turvekerroksen paksuus on 3,4 metriä.<br />
Suon poh<strong>ja</strong> on loivasti aaltoileva <strong>ja</strong> viettää kaakkoon.<br />
Yleisimmät poh<strong>ja</strong>maalajit ovat moreeni (90 %)<br />
<strong>ja</strong> hiekka (10 %). Liejukerrostumia ei havaittu.<br />
Purolanvaaran <strong>suot</strong>yypeistä on turvekankaalla<br />
53 %, rämeellä 27 % <strong>ja</strong> korvessa 20 %.<br />
Purolanvaaran turpeista on saravaltaisia 60 % <strong>ja</strong><br />
rahkavaltaisia 40 %. Pääturvelajeittain <strong>ja</strong>kaantuma<br />
on: rahkasaraturve (SC) 60 % <strong>ja</strong> sararahkaturve (CS)<br />
37 %.<br />
Suon keskiosan syvemmillä alueilla turvekerrostuma<br />
on hyvin maatunutta saravaltaista turvetta.<br />
Heikosti maatunut pintakerros on hyvin ohut tai<br />
puuttuu kokonaan.<br />
Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on<br />
7,0. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen<br />
maatumisaste on 3,0 <strong>ja</strong> energiaturpeen 7,0.<br />
Lieko<strong>ja</strong> on kohtalaisesti. Yli 1 m syvällä suoalueella<br />
liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin<br />
3,8 % <strong>ja</strong> 1–2 m:n syvyydessä 2,1 %.<br />
Suon keskiosasta otetussa näytesar<strong>ja</strong>ssa turpeen<br />
tuhkapitoisuus on turvekerrostuman puoliväliin asti<br />
alhainen <strong>ja</strong> syvemmällä keskimääräinen (keskiarvo<br />
3,5 %). Kuiva-ainesisältö (ka. 102 kg/suo-m 3 ) <strong>ja</strong><br />
lämpöarvo (ka. 20,5 MJ/kg) ovat kohtalaisen korkeita<br />
<strong>ja</strong> rikkipitoisuus alhainen (ka. 0,53 %) aivan poh<strong>ja</strong>kerrosta<br />
lukuun ottamatta.<br />
Suon keskiosasta pieni alue soveltuu pienimuotoiseen<br />
energiaturpeen tuotantoon. Hyvälaatuista ympäristöturvetta<br />
ei ole saatavissa. Tuotantokelpoinen<br />
alue on noin 11 ha <strong>ja</strong> sen sisältämä turvemäärä on<br />
noin 0,12 milj. suo-m 3 . Suon poh<strong>ja</strong>lle on oletettu jäävän<br />
50 cm turvetta.<br />
Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopoh<strong>ja</strong> soveltuu<br />
parhaiten metsänkasvatukseen.<br />
3611000<br />
3612000<br />
3613000<br />
7003000<br />
7003000<br />
0 1 km<br />
Poh<strong>ja</strong>kartta © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12<br />
3611000<br />
3612000<br />
3613000<br />
Kuva 21. Purolanvaaran tutkimuslin<strong>ja</strong>sto.<br />
40
Change language