Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012<br />
Jukka Leino<br />
91. Riihisuo<br />
Riihisuo (kl. 4313 03, x=7005,6, y=3616,1, atknro<br />
18234) si<strong>ja</strong>itsee noin 12 km Juuan keskustasta etelään.<br />
Saarekkeinen <strong>ja</strong> lahdekkeinen suo rajoittuu<br />
moreenikumpuihin. Kulkuyhteydet ovat suon keskiosaan<br />
<strong>ja</strong> pohjoispäähän hyvät, muualle huonot.<br />
Kaakkoisosasta on yhteys Teerisuolle (nro 90). Keskiosassa<br />
on Semilampi <strong>ja</strong> suon halki pituussuunnassa<br />
virtaa Riihipuro. Suolla on 52 tutkimuspistettä <strong>ja</strong><br />
82 syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä on 6,3/10 ha <strong>ja</strong><br />
syvyyspisteitä 10,0/10 ha. Tutkimuspisteitä on yhteensä<br />
16,3/10 ha (kuva 24).<br />
Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 153–162<br />
m, <strong>ja</strong> viettää loivasti kaakkoon. Kuivatusmahdollisuudet<br />
ovat hyvät. Suo kuuluu Rauanjärven valumaalueeseen<br />
(4.833).<br />
Riihisuon kokonaispinta-ala on 82 ha, mistä on 44<br />
ha yli metrin syvyistä aluetta, 25 ha yli 1,5 metrin<br />
aluetta <strong>ja</strong> 13 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta.<br />
Suurin havaittu turvekerroksen paksuus on 3,5 metriä.<br />
Suon poh<strong>ja</strong> on epätasainen. Yleisimmät poh<strong>ja</strong>maalajit<br />
ovat moreeni (47 %) <strong>ja</strong> hiekka (35 %). Syvimmissä<br />
painanteissa on ohuita liejukerroksia.<br />
Riihisuon <strong>suot</strong>yypeistä on rämeellä 71 %, korvessa<br />
27 % <strong>ja</strong> avosuolla 2 %. Yleisimmät <strong>suot</strong>yypit ovat<br />
tupasvillarämeen muuttuma (37 %) <strong>ja</strong> varsinaisen<br />
korven muuttuma (22 %).<br />
Riihisuon turpeista on rahkavaltaisia 61 % <strong>ja</strong> saravaltaisia<br />
39 %. Pääturvelajeittain <strong>ja</strong>kaantuma on: sararahkaturve<br />
(CS) 50 %, rahkasaraturve (SC) 29 %<br />
<strong>ja</strong> rahkaturve (S) 12 %. Tupasvillaa (ER) lisätekijänä<br />
sisältäviä turpeita on 11 %, puun jäännöksiä (L)<br />
sisältäviä turpeita 5 % <strong>ja</strong> varpujen jäännöksiä (N) sisältäviä<br />
13 % kokonaisturvemäärästä.<br />
Turvekerrostuman pintaosassa on ohut heikosti<br />
maatunut rahkavaltainen kerros. Pääosan muodostaa<br />
kohtalaisesti maatunut sararahka- <strong>ja</strong> rahkasaraturve.<br />
Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on<br />
4,9. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen<br />
maatumisaste on 3,3 <strong>ja</strong> energiaturpeen 5,4.<br />
Lieko<strong>ja</strong> on runsaasti. Yli 1 m syvällä suoalueella<br />
liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin<br />
5,9 % <strong>ja</strong> 1–2 m:n syvyydessä 1,1 %.<br />
Riihisuolta on otettu kolme näytesar<strong>ja</strong>a laboratoriotutkimuksia<br />
varten. Niissä turpeen lämpöarvo on<br />
korkea (keskiarvo 21,5 MJ/kg). Tuhka- (ka. 2,5 %) <strong>ja</strong><br />
rikkipitoisuus (ka. 0,26 %) ovat alhaiset aivan poh<strong>ja</strong>näytettä<br />
lukuun ottamatta. Kuiva-ainesisällön määritykset<br />
ovat yhdestä sar<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> siinä ne ovat korkeat<br />
(ka. 120 kg/suo-m 3 ) .<br />
Turvekerrostumansa puolesta Riihisuo soveltuu<br />
hyvin energiaturpeen tuotantoon, mutta suo on kovin<br />
rikkonainen. Tuotantokelpoiseksi on seuraavassa<br />
arvioitu yhtenäisemmät noin 1,5 metrin syvyiset<br />
alueet, noin 24 ha. Sen tuotantokelpoinen turvemäärä<br />
on noin 0,35 milj. suo-m 3 . Suon poh<strong>ja</strong>lle on oletettu<br />
jäävän 50 cm turvetta.<br />
Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopoh<strong>ja</strong> soveltuu<br />
parhaiten metsänkasvatukseen.<br />
44