24.12.2014 Views

Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...

Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...

Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012<br />

Jukka Leino<br />

91. Riihisuo<br />

Riihisuo (kl. 4313 03, x=7005,6, y=3616,1, atknro<br />

18234) si<strong>ja</strong>itsee noin 12 km Juuan keskustasta etelään.<br />

Saarekkeinen <strong>ja</strong> lahdekkeinen suo rajoittuu<br />

moreenikumpuihin. Kulkuyhteydet ovat suon keskiosaan<br />

<strong>ja</strong> pohjoispäähän hyvät, muualle huonot.<br />

Kaakkoisosasta on yhteys Teerisuolle (nro 90). Keskiosassa<br />

on Semilampi <strong>ja</strong> suon halki pituussuunnassa<br />

virtaa Riihipuro. Suolla on 52 tutkimuspistettä <strong>ja</strong><br />

82 syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä on 6,3/10 ha <strong>ja</strong><br />

syvyyspisteitä 10,0/10 ha. Tutkimuspisteitä on yhteensä<br />

16,3/10 ha (kuva 24).<br />

Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 153–162<br />

m, <strong>ja</strong> viettää loivasti kaakkoon. Kuivatusmahdollisuudet<br />

ovat hyvät. Suo kuuluu Rauanjärven valumaalueeseen<br />

(4.833).<br />

Riihisuon kokonaispinta-ala on 82 ha, mistä on 44<br />

ha yli metrin syvyistä aluetta, 25 ha yli 1,5 metrin<br />

aluetta <strong>ja</strong> 13 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta.<br />

Suurin havaittu turvekerroksen paksuus on 3,5 metriä.<br />

Suon poh<strong>ja</strong> on epätasainen. Yleisimmät poh<strong>ja</strong>maalajit<br />

ovat moreeni (47 %) <strong>ja</strong> hiekka (35 %). Syvimmissä<br />

painanteissa on ohuita liejukerroksia.<br />

Riihisuon <strong>suot</strong>yypeistä on rämeellä 71 %, korvessa<br />

27 % <strong>ja</strong> avosuolla 2 %. Yleisimmät <strong>suot</strong>yypit ovat<br />

tupasvillarämeen muuttuma (37 %) <strong>ja</strong> varsinaisen<br />

korven muuttuma (22 %).<br />

Riihisuon turpeista on rahkavaltaisia 61 % <strong>ja</strong> saravaltaisia<br />

39 %. Pääturvelajeittain <strong>ja</strong>kaantuma on: sararahkaturve<br />

(CS) 50 %, rahkasaraturve (SC) 29 %<br />

<strong>ja</strong> rahkaturve (S) 12 %. Tupasvillaa (ER) lisätekijänä<br />

sisältäviä turpeita on 11 %, puun jäännöksiä (L)<br />

sisältäviä turpeita 5 % <strong>ja</strong> varpujen jäännöksiä (N) sisältäviä<br />

13 % kokonaisturvemäärästä.<br />

Turvekerrostuman pintaosassa on ohut heikosti<br />

maatunut rahkavaltainen kerros. Pääosan muodostaa<br />

kohtalaisesti maatunut sararahka- <strong>ja</strong> rahkasaraturve.<br />

Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on<br />

4,9. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen<br />

maatumisaste on 3,3 <strong>ja</strong> energiaturpeen 5,4.<br />

Lieko<strong>ja</strong> on runsaasti. Yli 1 m syvällä suoalueella<br />

liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin<br />

5,9 % <strong>ja</strong> 1–2 m:n syvyydessä 1,1 %.<br />

Riihisuolta on otettu kolme näytesar<strong>ja</strong>a laboratoriotutkimuksia<br />

varten. Niissä turpeen lämpöarvo on<br />

korkea (keskiarvo 21,5 MJ/kg). Tuhka- (ka. 2,5 %) <strong>ja</strong><br />

rikkipitoisuus (ka. 0,26 %) ovat alhaiset aivan poh<strong>ja</strong>näytettä<br />

lukuun ottamatta. Kuiva-ainesisällön määritykset<br />

ovat yhdestä sar<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> siinä ne ovat korkeat<br />

(ka. 120 kg/suo-m 3 ) .<br />

Turvekerrostumansa puolesta Riihisuo soveltuu<br />

hyvin energiaturpeen tuotantoon, mutta suo on kovin<br />

rikkonainen. Tuotantokelpoiseksi on seuraavassa<br />

arvioitu yhtenäisemmät noin 1,5 metrin syvyiset<br />

alueet, noin 24 ha. Sen tuotantokelpoinen turvemäärä<br />

on noin 0,35 milj. suo-m 3 . Suon poh<strong>ja</strong>lle on oletettu<br />

jäävän 50 cm turvetta.<br />

Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopoh<strong>ja</strong> soveltuu<br />

parhaiten metsänkasvatukseen.<br />

44

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!