Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Osa 3. - Geologian ...

Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 426, 2012
Jukka Leino
77. Multisuo
Multisuo (kl. 4313 02, x=7000,2, y=3611,8, atknro
18216) sijaitsee noin 17 km Juuan keskustasta etelään.
Suo rajoittuu pääosaltaan loivapiirteiseen moreenimaastoon.
Kulkuyhteydet ovat hyvät. Suon eri
puolille tulee maanteitä ja metsäautoteitä. Suolla
on 88 tutkimuspistettä ja 107 syvyyspistettä. Tutkimuspisteitä
on 7,0/10 ha ja syvyyspisteitä 8,6/10 ha.
Tutkimus- ja syvyyspisteitä on yhteensä 15,6/10 ha
(kuva 10).
Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 157–171
m, ja se viettää kaakkoon. Suo on ojitettu kauttaaltaan
ja kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Multisuo
kuuluu Aisusjoen valuma-alueeseen (4.834).
Multisuon kokonaispinta-ala on 124 ha, mistä on
60 ha yli metrin syvyistä aluetta, 45 ha yli 1,5 metrin
aluetta ja 28 ha yli kahden metrin syvyistä aluetta.Suurin
tavattu turvekerroksen paksuus on 4,1 metriä.
Länsi- ja luoteisosassa turvekerros on alle metrin
paksuinen. Suon pohja on epätasainen. Yleisin pohjamaalaji
on moreeni (94 %). Pienialaisia liejukerrostumia
on syvimmissä painanteissa.
Multisuon suotyypeistä on turvekankaalla 70 %,
rämeellä 21 %, avosuolla 5 %, korvessa 2 %, ja
pellolla 2 %. Yleisimmät suotyypit ovat puolukka-
(30 %) ja mustikkaturvekangas (21 %).
Multisuon turpeista on saravaltaisia 74 % ja rahkavaltaisia
26 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on:
rahkasaraturve (SC) 74 % ja sararahkaturve (CS)
18 %. Tupasvillaa (ER) lisätekijänä sisältäviä turpeita
on 14 %, puun jäännöksiä (L) sisältäviä turpei-
ta 12 % ja varpujen jäännöksiä (N) sisältäviä 3 % kokonaisturvemäärästä.
Suon turvekerrostuma on valtaosaltaan kohtalaisesti
maatunutta. Eteläosan turvekerrostumassa on
rahkavaltaisia osuuksia, muutoin turve on saravaltaista.
Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on
5,6. Heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen
maatumisaste on 3,5 ja energiaturpeen 5,7.
Liekoja on kohtalaisesti. Yli 1 m syvällä suoalueella
liekoisuus on 0–1 m:n syvyydessä keskimäärin
2,7 % ja 1–2 m:n syvyydessä 2,2 %.
Multisuolta on otettu kolme näytesarjaa. Kuivaaineen
määrä on yleensä keskimääräinen (keskiarvo
83 kg/suo-m 3 ), samoin tuhkapitoisuus (keskiarvo
5,3 %). Rikkipitoisuus on pohjaosaa lukuun ottamatta
alhainen tai keskimääräinen (keskiarvo 0,5 %).
Pohjoisosasta otetussa näytesarjassa kuiva-aineen
määrä, tuhkapitoisuus ja rikkipitoisuus ovat alhaiset
pohjimmaisia näytteitä lukuun ottamatta. Lämpöarvo
on alhainen tai keskimääräinen (keskiarvo 20,3
MJ/kg).
Multisuon yli 1,5 metrin syvyiset alueet soveltuvat
kohtalaisen hyvin energiaturpeen tuotantoon.
Yhteenlaskettu tuotantokelpoinen alue on noin 43 ha
ja sen sisältämä turvemäärä on noin 0,85 milj. suom
3 . Suon pohjalle on oletettu jäävän 50 cm turvetta.
Mahdollisen turvetuotannon jälkeen suopohja soveltuu
parhaiten metsänkasvatukseen ja syvimpien
altaiden kohdalla myös uudelleen soistamiseen.
22