– Jos on kyse urakoitsijansuorittamastageoteknisestä arvioinnista,on uuden asetuksenmukaisella turvallisuuskoordinaattorillavelvollisuus todeta, ettäarviointi on tehty ja seon dokumentoitu, Kanervasanoo.Luiskaamisesta ja tukemisestaon yksinkertaisia,maalajien ominaisuuksistariippuvia ohjeita.Lähtökohta on, ettei vähänkäänsyvempää kaivantoa tehdä luiskaamattatai tukematta.– Työntekijöitä on menehtynytjopa alle puolentoista metrin kaivantoihin,Karonen muistuttaa.■ Uusi asetus rakennustyönturvallisuudesta tuli voimaan1.6.<strong>2009</strong>. Se yhdistää valtioneuvostonpäätöksen (629/1994),elementtirakentamisen työturvallisuudestaannetun asetuksen(578/2003) ja työtelineidensekä suojarakenteiden käytöstäannetun STM:n päätöksen(156/1998) sisällöt.Turvallisuuskoordinaattorivastaa yhteistyöstäRakennuttajan on nimettävä jokaiseenrakennushankkeeseenhankkeen vaativuutta vastaavapätevä turvallisuuskoordinaattori,jonka on huolehdittava säädöksessämainituista rakennuttajanturvallisuutta ja terveyttä koskevistatoimenpiteistä.Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööriJukka Hietavirta sanoo, ettäurakoitsjijat ovat ottaneet riskejä.Vastuut sovittavahyvissä ajoinKarosen mukaan turvallisuustyömailla riippuu siitä, miten rakentamisenosapuolet asennoituvatuudistettuihin säädöksiin.– Isoissa rakennusliikkeissä onjo useita vuosia panostettu turvallisuustyöhönhyvin tuloksin,mutta monilla työmailla ilmeneevälinpitämättömyyttä ja tietoistariskinottoa, Karonen arvioi.Hänen mukaansa turvallisuusohjeistustaon riittävästi,mutta noudatetaanko sitä ja puututaankolaiminlyönteihin, se onkinjo toinen juttu.Myös Hietavirta arvioi, ettäalalla on tarpeeksi tietoa, koulutustaja ohjeita, samoin erilaisiasopimusmalleja, joissa työturvallisuusopastetaan on ottamaanhuomioon. Toisaalta urakat ja sopimuksetovat niin erilaisia ja tapauskohtaisia,että yleispäteviäohjeita on vaikea antaa.Hietavirta huomauttaa, ettävaikka joku urakkasopimustenosapuoli – esimerkiksi rakennuttaja– löisikin laimin velvollisuutensa,ei hankkeen päätoteuttajanvastuu katoa minnekään.Rakennuttajan on varmistettava,että turvallisuuskoordinaattorillaon riittävä pätevyys, asianmukaisettoimivaltuudet ja muutedellytykset huolehtia tehtävistään.Lisäksi rakennuttajan onvarmistettava, että koordinaattorihuolehtii näistä tehtävistä.Turvallisuuskoordinaattorintehtäviin sisältyy työturvallisuudenosalta yhteistyö rakennushankkeeneri osapuolten, erityisestipäätoteuttajan kanssa,suunnittelijoiden työn yhteensovittaminenja seuranta sekä turvallisuusasiakirjanja muiden kirjallistenohjeiden laadinta. (§ 5)– Kustannuksia minimoidaan laiminlyömälläluiskaus tai tuenta, kehityspäällikköTapani Karonen Infra ry:stä kertoo.Vaaraluettelo tarjouspyynnönliitteeksiRakennuttajan on laadittava turvallisuusasiakirja,jossa alustavastiarvioidaan töiden vaarat ja esitetäänmenetelmät niiden poistamiseksi.Tämän ”vaaraluettelon”pitäisi olla tarjouspyynnönliitteenä.Rakennuttajan on huolehdittavapätevästä suunnittelusta yhdessäpäätoteuttajan kanssa. Turvallisuusasiakirjassaon oltava tiedotesimerkiksi kaivantosuunnitelmanlaatimisessa tarvittavistamaaperätiedoista eli ns. geoteknisistämitoitusarvoista.Itse työn aikana tuvallisuudestavastaa päätoteuttaja, jonka onlaadittava työmaalle turvallisuussuunnitelma.– Rakennuttajat eivät välttämättäole varautuneet suunnitelmissaankaikkeen. Toisaaltaurakoitsijat ovat ottaneet riskejä,muotoilee Hietavirta.Raha merkittävä syyTapani Karosen mukaan merkit-Uusi asetus yhdisti rakennusturvallisuuden säännöksettävä syy kaivanto-onnettomuuksiinon raha.Kustannuksia pyritäänminimoimaan laiminlyömälläluiskaustai tarpeellinen tuenta.Urakat otetaan kilpailunperusteella. Tuentatai sen poisjättäminentarjoushinnastaon ratkaissut moniaurakoita.– Vastuu työturvallisuudestaon jokaisellatyömaalla työskentelevällä ja jokaisellarakennusprosessin osapuolella.Vastuita ja niiden pohjaltatehtäviä on kirjattu säädöksiinja niiden perusteella laadittuihinohjeisiin, Karonen sanoo.Hänen mukaansa tilanne paranisihuomattavasti, mikäli rakennuttajansuunnittelija arvioisimaaperän geoteknisten ominaisuuksienperusteella tuentatarpeenja tarjouspyyntöön kirjattaisiintuennan tekeminen, jolloinsiitä tulisi urakkasopimuksenvelvoittava osa.– Mikäli sitten laiminlyöntejätapahtuisi, seuraisi siitä sanktio.Tämä menettely toimii ainakinniissä tapauksissa, joissa rakennuttajakäyttää suunnittelijaa,Tapani Karonen toteaa. Vaarat ja haitatturvallisuusasiakirjaanPäätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalletässä pykälässä tarkoitetutrakennustöiden työturvallisuuttakoskevat suunnitelmat.(§ 10)Päätoteuttajan on tehtävä ennenrakennustöiden aloittamistakirjallisesti työturvallisuutta koskevatsuunnitelmat, joiden mukaantyöt, työvaiheet ja niidenajoitus järjestetään mahdollisimmanturvallisiksi, ettei niistä aiheuduvaaraa työmaalla työskentelevilleja muille työn vaikutuspiirissäoleville.Tällöin päätoteuttajan on riittävänjärjestelmällisesti selvitettäväja tunnistettava työmaan yleisistätyötehtävistä, työolosuhteistaja työympäristöstä aiheutuvatrakennustyön vaara- ja haittatekijät.Vaara- ja haittatekijät onpoistettava asianmukaisesti sekämilloin niitä ei voida poistaa, arvioitavaniiden merkitys työmaallatyöskentelevien ja muille työnvaikutuspiirissä olevien turvallisuudelleja terveydelle.Päätoteuttajan on otettavahuomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjantiedot sekä esitettävärakennuttajalle turvallisuusasiakirjaantarpeelliset muutoksettyön edistymisen mukaisesti,jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteettoteutetaan.www.tyosuojelu.fi/fi/saannokset-voimassaolevat10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Viidentoista sijaan kuusi aluetta?TURVALLISUUSHÄTÄKESKUSTEN toimintauudistuu 2015 mennessäSeppo HaavistoHätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että Uudenmaan alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen.Hätäkeskustoimintauudistuu lähivuosina.Tällä hetkellä numeroon112 soitettavatpuhelut ohjautuvat15 alueelliseen hätäkeskukseen,vastaisuudessaehkä kuuteen.● Mikko KoistinenViestintätoimisto Manifesto Hätäkeskustoimintaan liittyvättoimintamallit yhdenmukaistetaanvaltakunnallisesti. Uusitoimintatapa ja sitä tukeva uudistettuhätäkeskustietojärjestelmäotetaan käyttöön 2015 mennessä.Hätäkeskuspalveluiden jatehokkaan viranomaisyhteistyönvarmistamiseksi hätäkeskustoiminnanalueita laajennetaan janiiden määrää vähennetään.Sisäministeriö valmistelee hallituksenesityksen uudeksi hätäkeskustoimintaakoskevaksi laiksi,jossa selkeytetään johtamista,hätäkeskuslaitoksen ja sen palvelujakäyttävien viranomaistentyönjakoa sekä lakisääteisten palvelujenmäärittelyä. Tavoitteenaon, että hätäkeskuslaitos voisi nykyistäparemmin keskittyä ydintehtäviinsä.Tulevaisuuden hätäkeskussuunnitellaanTOTI:ssaTulevaisuudenhätäkeskusmallisuunnitellaanhätäkeskuslaitoksenohjauksessatoimivassa hätäkeskustoiminnanja tietotekniikankehittämishankkeessa(TOTI), jokaon sisäministeriöntietohallinnonkärkihanke.Hankejohtaja Tapio Saarisenmukaan tavoitteenaon hätäkeskustoiminnanuudistaminen vuoteen2015 mennessä.TOTI-hankkeen tavoitteena onkehittää hätäkeskusten toimintaaja viranomaisyhteistyötä sekäsen myötä parantaa kansalaistensaamaa palvelua.– Suomessa on jo nyt ainutlaatuinenhätäkeskusmalli, jossayhden numeron kautta saa apuakaikilta viranomaisilta. Jatkossatätä mallia on tarkoitus kehittääedelleen uusien toimintamallienja uuden teknologian avulla,hankejohtaja TapioSaarinen hätäkeskuslaitoksestakertoo.TOTI-hankekäynnistyi viimesyksynä. Tämänvuoden loppuunkestävässä ensimmäisessävaiheessasuunnitellaan entistätoimivampimalli hätäkeskustensalitoimintaansekä hätäkeskustenja muiden viranomaisten välisenyhteistyön edistämiseksi.Toiminnallisen ja teknisenmäärittelytyön jälkeen hankitaantarvittavat tekniset ratkaisut,jotka viedään osaksi päivittäistätoimintaa.– Tavoitteena on, että uusiviranomaisyhteistyön malli on112-toiminnassa kokonaisuudessaankäytössä 2015, Saarinensanoo.Kaksi pääprojektiaTOTI-hanke koostuu kahdestapääprojektista, jotka ovat hätäkeskustentoiminnan kehittämisenhanke ja tietotekniikan kehittämisenhanke. Hätäkeskustentoiminnan kehittämisen projektintavoitteena on kehittää operatiivistatoimintaa kuten hätäkeskuspäivystäjäntyötä sekä hätäkeskustenja viranomaisten yhteistoimintaaja työnjakoa.Tietotekniikan kehittämisprojektintavoitteena on määritellä ja<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>11