6 /2009 - Kuntatekniikka.Fi

RatikkaRakkaalla lapsella on montanimeä: Strassenbahn, streetcar,spårväg, tramway ja raitiotie ja-vaunu, muutamia mainitaksemme.Toisella vuosisadallaan ilmiöon nousussa taas.Kaupunkielämän työkaluRatikka ajaa kohtuullisella kaupunkiliikenteennopeudella, yleensä alle50 kmh. Pysäkkivälit ovat muutamiasatoja metrejä. Pysäkeille onhelppo kävellä, ei tarvitse ajaa koneportaallakahta minuuttia 50metrin syvyyteen. Kaupunkirakenteessaratikka saa aikaan tasaista4–5 kerroksen talomattoa, toisinkuin harvemmalla pysäkkivälillätoimivat metrot ja kaupunkijunat.Ne nostavat pilvenpiirtäjiä asemienympäristöön.Antero Alku, ratikka-asiantuntijaja tietokirjailija (esim. Raitiovaunutulee taas, vuodelta 2002), ehdottaajoka pysäkille kaupallista jamuutakin palvelua. Iskulause Shopat every stop kuvastaa hyvin tätäpyrkimystä. Jos näin toimitaan,niin ratikan ympärille syntyy vilkastakaupunkielämää.Ensimmäiset ratikat olivat hevosvetoisia,Suomessakin. Heti1890-luvulla siirryttiin kuitenkinsähkövoimiin. Ratikka tarvitsee vainyhden ajojohdon, koska maadoitushoituu teräspyörän ja kiskon kautta.Kumipyöräinen trollikka tarvitseekaksi eri piuhaa.Raideleveys on yleensä joko metritai sitten asianomaisen maan rautatiestandardi1435/1520 mm. Jälkimmäinenmalli on suositeltavampi,koska syntyy mahdollisuus ajaaristiin eri verkoilla. Tämä tunnetaanKarlsruhen mallina. Kadun poikkileikkauksessaratikan paikka onyleensä keskellä, mutta jalkakäytävänvieressä tai kävelykadulla kulkeviaratkaisumalleja alkaa myös ilmaantua.Ratikat SuomessaKolme kaupunkia otti meillä ratikatvakavasti, nimittäin Helsinki, Turkuja Viipuri. Pääkaupunki jatkaa sisukkaasti,jopa innostuneesti. Puhutaanjo tehokkaista ratikoistakinesimerkiksi Jokerin linjalle. Viipuristaratikka hävisi sotien jälkeen. Viimeisetmyytiin laajaan Neuvostoliittoon.Turku lopetti juhlallisesti kalustonpolttoseremonialla. Ministeritasonmies Johannes Koikkalainen luonnehtikoko kaupunginvaltuustonpuolesta: ”Tyhmin päätös, jota olenollut tekemässä.” Kerran hävitettyäsysteemiä on tosi vaikea saada takaisin.Tampere luottaa nysseensäja lopetti jo kauan sitten trollikkaliikenteenkin.Lähialueelta mainittakoon TukholmanTvärlinje eli poikkilinja.Aitona eurometropolina Pietarillaon hieno ratikkasysteemi, joka tosinoli parhaimmillaan sata vuotta sitten.Nykyisin vaunuja on vajaat1 500 kappaletta 600 km:n verkolla(vertaa Helsingin 120/75), ja monetniistä nilkuttavat viimeisiään vaunujenhautausmaata kohti.Tallinnan ratikat ovat legendaariset.Niistä on Otso Kantokorpitehnyt 174 sivun kirjan Tallinnanraitiovaunuissa. Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Aitoa hi-techiaRatikassa on telit ja nivelet. Yksiköitävoi panna peräkkäin useitakin.Nykyään vaunut varustetaansuurilla ikkunoilla, joten ratikassalipuessaan on siinäkin mielessäkeskellä kaupunkielämää.Ratikkaan on mutkatonta nousta,ja poiskin pääsee helposti. Matalalattia alkaa olla vakiona. Ennätystäpitää 18 sentin lattiakorkeudellahiipivä Wienin ULF (UltraLow Floor).Hyvässä ratikkasysteemissä onkaikenlaista kalustoa ja ajantasainenpysäkki-info.Kuva Krakovasta syyskuulta2009. Huomaa kohtuullisenkokoiset kaupunkitalot.Kuntatekniikka 6/200915