toteuttaa tulevaisuuden toimintamalliapalveleva tietojärjestelmä,jossa uusin teknologia valjastetaanparhaalla mahdollisellatavalla tukemaan sekä hätäkeskuspäivystäjääettä kentällätoimivia viranomaisyksiköitä.Saarisen mukaan tulevaisuudessapyritään mm. siihen, ettäpoliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksenajoneuvoissaankäyttämät ajoneuvo- ja pda-laitteeton integroitu osaksi hätäkeskustietojärjestelmää.Jatkossamyös paikannuspalvelut toteutetaankeskitetysti, jolloin neovat koko turvallisuussektorinkäytettävissä.– Keskitetyillä palveluillavoidaan saavuttaa kokonaistaloudellisestimerkittäviä säästöjäja toisaalta lisätä toimintavarmuuttaja edistää uusien osoitetietojenpäivittymistä kaikkienkentän yksiköiden navigaatiolaitteisiin,Saarinen sanoo.ViranomaisyhteistyöhönpotkuaYksi keskeinen hankkeen tavoiteon viranomaisten välisen yhteistyönparantaminen. TOTI-hankkeessaon mukana edustus eritoimialoilta: poliisista, pelastuksesta,sosiaali- ja terveystoimestasekä Rajavartiolaitoksesta.– Eri viranomaisten sitoutuminenja osallistuminen hankkeeseenon taannut sen, että hätäkeskustoimintaatarkastellaankoko auttamisen ketjun eikä yksittäistenviranomaisten näkökulmasta.Näin on voitu suoraanhuomioida eri viranomaistenpiirissä olevat uudistukset, joitaovat esimerkiksi poliisin hallintorakenteenkehittäminen (PO-RA-hanke) ja terveydenhuollonlainsäädännön uudistuminen,Saarinen arvioi.Vastuu ensihoidostasiirtyy porrasta ylemmäsHätäkeskustoiminnan uudistuminenvaikuttaa kuntasektoriin.Yleisenä linjana on, että hätäkeskustenyhteistyökumppaneidenmäärä pienenee ja yhteistyömallityhtenäistyvät.Nykyisin esimerkiksi ensihoidonjärjestäminen on kunnanvastuulla. Kunta on laatinutensihoidon ohjeet, ja hätäkeskushälyttää ambulanssinkunnan ensihoidon vastuulääkärinohjeiden mukaisesti. Koskakuntia on yli 300, on ohjeidenkirjo hyvin laaja ja käytännötvaihtelevia.Keväällä 2010 eduskunnankäsittelyyn tulevan uuden terveydenhuoltolainmyötä vastuuensihoidon järjestämisestä esitetäänsiirrettäväksi kunnalliseltatasolta alueelliselle tasolle.– On vielä avoinna, tuleekovastuutaho olemaan sairaanhoitopiirivai kuntayhtymä, muttavastuu ensihoidon järjestämisestäsiirtynee kunnilta yhdenportaan ylemmäs, ylilääkäriTom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstäsanoo.– Jatkossa hätäkeskukset sopivatensihoidosta 15–20 alueellisentahon kanssa satojenkuntakumppanien sijaan, mikähelpottaa ja yhtenäistää hätäkeskustensekä ensihoidonvastuutahojen yhteistyötä, Silfvastjatkaa.Pelastustoimessa tarvetiiviille yhteistyölleKoska pelastuslaitokset ovat keskenäänvarsin erilaisia, se asettaahaasteita hätäkeskustoiminnanjärjestelmien kehittämiselle.– Keskeistä on, että nyt TO-TI-hankkeen määrittelyvaiheessakäydään läpi kyllin tarkasti japerusteellisesti rajapinnat yhteistyössähätäkeskusten ja pelastuslaitostenkanssa, Kymenpelastuslaitoksen pelastusjohtajaVesa Parkko korostaa.– Pelastustoimen kannaltaoleellista ei ole kuinka montahätäkeskusta tarvitaan. Oleellistaon, että pelastuslaitoksetsaavat hätäkeskuksilta tarvitsemansapalvelut.Parkon mukaan lähtökohtanavoidaan pitää sitä, että hätäkeskustenpalvelutaso pelastustoimensuuntaan säilyy vähintäännykytasolla ja että palvelutasoavoidaan yhteistyön avullakehittää entisestään. YHTEISTYÖRYHMÄ■ Sisäministeriö on asettanut hätäkeskuslaitoksenvaltakunnallisenyhteistyöryhmän, jonka tehtävänäon tehostaa viranomaistenja hätäkeskuspalveluiden toimintaa.Ryhmä aloitti toimintansalokakuussa 2007. Se toimiimyös TOTI-hankkeen ohjausryhmänä.■ Työryhmän käsittelyyn voi tarjotaasioita hätäkeskusten yhteistyöryhmienkautta. Kokouksissaesitellyistä asioista keskustellaan,jonka jälkeen ryhmä sopiitoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.■ Ryhmän puheenjohtajana toimiihätäkeskuslaitoksen johtajaMartti Kunnasvuori.■ Ryhmään kuuluvatSisäministeriön poliisiosasto:Esko Ruokonen, poliisiylitarkastajaja Marko Savolainen, ylikomisarioSisäministeriön pelastusosasto:Pekka Tulokas, tietoverkkojohtajaja Janne Koivukoski,valmiusjohtajaSosiaali- ja terveysministeriö:Tom Silfvast, ylilääkäri ja LottaSilvennoinen, ylitarkastajaRajavartiolaitos: Hannu Tervo,everstiluutnantti ja Petteri Leppänen,komentajakapteeniPelastuslaitokset: Vesa Parkko,pelastusjohtaja, Kymenlaaksonpelastuslaitos ja Pekka Tähtinen,pelastusjohtaja, SatakunnanpelastuslaitosTyöryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta■ Hätäkeskustoiminnan aluejakoaselvittänyt työryhmä esittääSuomeen kuutta hätäkeskusaluetta.Uudenmaan alue muodostaasiirtymäkauden jälkeen yhdenhätäkeskusalueen.Uudenmaan ulkopuolellaSuomi jaetaan enintään viiteenväestömäärältään mahdollisimmantasakokoiseen, vähintään650 000–700 000 asukkaanhätäkeskusalueeseen.Valtiosihteeri Antti Pelttarinvetämä työryhmä jätti ehdotuksensauudeksi hätäkeskustoiminnanaluejaoksi 8.9. sisäministeriAnne Holmlundille.Uusien hätäkeskusalueidentulisi noudattaa yhteistyöviranomaisten,kuten poliisin, pelastustoimensekä sosiaali- ja terveystoimenaluejakoja. Lisäksisiinä pitää huomioida mm. henkilöstönsaatavuus, hätäkeskustentoimintakyky järjestelmien vikaantuessaja kaksikielisyys.Työryhmän esityksessä korostetaan,että uudistuksia tehtäessäei tule vaarantaa hätäkeskustenpalvelutasoa.Uudet toimialueet voitaisiinottaa käyttöön 2010 alusta jatoiminnalliset muutokset toteuttaa2015 loppuun mennessä.Siirtymäkauden loppuun mennessähätäkeskusten määrä tulisiolla sama kuin toimialueidenmäärä, ellei pääsäännöstä poikkeamiseenole erityisiä perusteita.Ilmoituksia vastaanottavia hätäkeskuksiaon tällä hetkellä 15.Sisäministeriö asetti toukokuussahätäkeskustoiminnanaluejakoa selvittävän työryhmänhätäkeskustoiminnan strategiatyöryhmänaiemmin tekemienehdotusten pohjalta. Strategiatyöryhmänloppuraportissa esitettiin,että hätäkeskusten määräävähennetään, toimintamallejauudistetaan ja yhtenäistetäänvaltakunnallisesti.Hätäkeskustoiminnan onmyös vastattava väestön ja viranomaistenpalveluodotuksiin, jatoiminta on sopeutettava väheneviinresursseihin.■ Hätäkeskustoiminnan strategisetlinjaukset: www.intermin.fi/suomi/hakehanke■ Aluejakotyöryhmän loppuraportti:www.intermin.fi/julkaisu/28<strong>2009</strong>■ Hätäkeskuslainsäädännön uudistamisesta:www.intermin.fi/suomi/hakelaki12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
Yhdyskuntien vesijohtoverkoissapalovesiasematovat pääosinsyrjäyttäneet palopostit,joita kuitenkin voidaankäyttää verkostonhuuhteluun ja veden tilapäisjakeluun.Alan käsikirjatja sammutusvedenhankintasuunnitelmattulisi tältä osinajanmukaistaa.● Johannes Väänänen, tekn.yo● Tapio S. Katko, dosentti● Pekka E. Pietilä, TkTTampereen teknillinen yliopistoCADWES-tutkijaryhmä Riittävän vesimäärän saaminentulipalojen sammutukseenoli aikanaan yksi keskeinen syysiihen, että kaupunkeihin alettiinrakentaa paineellisia vedenjakelujärjestelmiä.Palopostit ovatsiitä lähtien olleet vakiintunut osavesijohtoverkkoja.Sammutuskäytäntö on kuitenkinviime vuosikymmeninämuuttunut ratkaisevasti. Nykyiselläkuljetuskalustolla saadaanpalopaikalle vettä noin kymmenenkuutiometriä, joka riittääpientalopalon tai vastaavan sammutukseen.Paloposteja ei tällaisissatapauksissa tarvita.Tarvittaisiin ajan tasalla oleviaohjeita, joissa olisi huomiotuteknistä kehitystä – erityisesti palovesiasemiaja pelastuslaitoksensäiliöautojen yleistymistä ja kapasiteetinkasvua. On ollut osinepäselvää, miten vesihuoltolaitoksetosallistuvat sammutusvedentoimittamiseen alueellistenpelastuslaitosten käyttöön.Tampereen teknillisessä yliopistossatehtyyn diplomityöhönKadun alta nouseva ”erektioposti” TampereellaTURVALLISUUSSammutusveden hankintasuunnitelmat ajan tasallePALOVESIASEMATovat syrjäyttäneet palopostitT. Katko K. VuoriPalovesiasema Jämilläliittyneen tutkimuksen tavoitteenaoli kartoittaa ja analysoida nykyistätilannetta vesihuoltolaitoksenosallistumisesta sammutusvedentoimittamiseen. Hankkeessatehtiin haastatteluja kuudellavesilaitoksella. Lisäksi saatiin kolmisenkymmentäkyselyvastaustavesi- ja pelastuslaitoksilta. Haastattelujenperusteella muodostettiinkokonaiskuva tilanteesta erityisestivesihuoltolaitosten näkökulmasta.KustannustenjaossaepäselvyyksiäLainsäädännössä on määriteltysammutusveden käytön toimijoiden– vesihuoltolaitoksen, alueellisenpelastuslaitoksen ja kunnan– välinen vastuunjako. Pelastuslain(L 13.6.2003/468) perusteellaon kunnan vastuulla järjestääsammutusvesi pelastuslaitoksenkäyttöön, vaikka perinteisestivesihuoltolaitos on toimittanutsammutusvettä automaattisestisammutuskäyttöön. Vesihuoltolaki(L 9.2.2001/119) ei ota kantaaasiaan muuten kuin määrittämällävesihuoltolaitoksen tehtäväksitoimittaa talousvettä. Kuntaa voidaankinpitää aloitteellisena puolenasammutusveden järjestelyjenja korvauksien sopimisessaeri osapuolten välillä.Nykyisin toiminta sammutusvedenosalta perustuu vanhaankäytäntöön eikä varsinaisiin lainpohjalta tehtyihin sopimuksiin.Kustannuksien jaon osalta tämäon ongelmallista, koska selviä sopimussuhteitaja niistä seuraaviakorvausvelvollisuuksia ei ole olemassa.Lisäksi on vaikea arvioidasammutusveden toimittamisen jasiihen varautumisen aiheuttamiakustannuksia.Eroon paloposteistaSuomessa on vesilaitoksillle aiemmanlainsäädännön perus-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>13
Change language