6 /2009 - Kuntatekniikka.Fi

YHDYSKUNTAkaavoittajat näkevät vanhat alueet uudessa valossahdeksan kuukauttaTYMISEN JÄLKEENPetäjävesiUurainenJyväskylänmlkJyväskylänkaupunkiMuurameKorpilahtiLaukaaToivakkaHankasalmiKuntarajojen epätarkoituksenmukaisuus on suurin syyyhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Tätä on Suomessaaina hoettu. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun kuntarajaton vihdoin pyyhitty pois kartoilta? Mikä silloinmuuttuu ja mitä on tehtävä toisin?Jyväskylän seudulla tapahtunut kuntarakenteen muutoson mittava: 87 000 asukkaan keskuskaupunkiJyväskylä, 36 000 asukkaan Jyväskylän maalaiskunta ja5 000 asukkaan Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylänkaupungin 1.1.2009 alkaen.Kahdeksan kuukauden jälkeen uuden kunnan kaavoittajastatuntuu siltä, ettei mikään ole muuttunut, muttaitse asiassa kaikki on. Yleiskaavoittajan tietokoneruudullelevittäytyvä uuden kunnan maa-alue on tuntuvastierilainen kuin ennen. Kolmen kunnan erilliset kartatovat nyt aidosti yhdistyneet yhteisen maankäytönsuunnittelun lähtökohdaksi.Miten jatketaan tästä eteenpäin? Missä kaupunki kasvaakaupunkimaisena ja mistä alkaa – ja missä pysyy – maaseutu?Vai onko kaikki sittenkään niin mustavalkoista?● Leena Rossi, yleiskaava-arkkitehti● Leila Strömberg, apulaisasemakaava-arkkitehtiJyväskylän kaupunki / kaavoitus Maaseutumainen Korpilahti onmonimuotoinen vanhojen kylien, vireänkirkonkylän ja Päijänteen rantojenaarrearkku. Vanhan Jyväskylänmaalaiskunnan vahvat taajamat Vaajakoski,Tikkakoski ja Palokka ovatpalveluvarustuksiltaan monipuolisiaja kaikki omanlaisiaan kokonaisuuksia.Vanhan kaupungin asuntoalueetpuolestaan ovat valtaosin syntyneeteri aikojen ”asumalähiöperiaatteiden”ohjaamina. Mukana on myös Säynätsalo,joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntanaliittyi kaupunkiinvuonna 1993. Tällaista monimuotoisuuttaei kukaan olisi voinut koskaanluoda ”suunnittelun keinoin”.Strategisen maankäytön suunnitteluntehtävänä kuntien yhdistymisenKuntatekniikka 6/200917