melskeessä on haastaa vanhat,kuntarajoihin kangistuneet käsitykset.Yksinkertaisesti sanottunasamat paikat on nähtävä erilaisessavalossa kuin ennen. Tehtävänäon myös saada aikaan oivalluksiatulevasta. Toiveet ovat osittainentiset, resurssit taas entistä suuremmanjoukon yhteiset.90 prosenttia väestöstä10 kilometrin säteelläKuntajakoselvityksissä sattumaltaesiin nousseesta ”10/90-säännöstä”on tulossa uuden kunnanmaankäytöllisen strategian ydin.Tällä hetkellä noin 90 prosenttiauuden kunnan asukkaista asuu10 kilometrin säteellä keskustasta.Näin tahdotaan olevan myösjatkossa, vaikka matka kaupunkialueenetelälaidalta pohjoislaidalleon lähes 70 kilometriä.10 kilometrin ympyrän näkeminenon saanut sen ulkopuoleltatulevat päättäjät varpailleen.Unohtaako uusi kunta meidät?Miten käy maaseudun ja kehänulkopuolella olevien pienempientaajamien? Saako maaseudulleenää lainkaan rakennuslupia jamillä perusteella?Käynnissä on jo 2008 aloitettu,kaikkia kaupunkiseutuja koskevanParas-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmantoteuttaminen, mikäJyväskylässä tarkoittaa yhteistyötäseitsemän kunnan kesken.Tänä syksynä käynnistetäänvirallisesti uuden kunnan yleiskaavatyö,joka etsii omaa muotoaanja mittakaavaansa kaupunkiseudunrakennemallissa muodostettujenvyöhykkeiden pohjalta.Vyöhykkeillä on kaikilla omamerkityksensä kaupunkiseudunelinvoiman ylläpitäjänä.Yleiskaavan avulla kysytäänmäärätietoisesti, mitä haluamme,mitä on 2000-luvun Jyväskylänyhdyskuntarakenne, mihinkysymyksiin juuri yleiskaavallavastataan ja mihin ei.Haasteisiin vastataanvahvalla maapolitiikallaMaapolitiikka on kolmella vanhallakunnalla ollut erilaista.Puhtaasti minkään vanhan kunnankäytännöillä ei voi suoraansyöksyä eteenpäin, sillä haasteetkinovat nyt uudet. Vanhoille kaupungeilleominaisen, kaupunginvahvaan maapolitiikkaan tukeutuvankaavoitusperiaatteen soveltaminenmyös uudessa kunnassaon saanut eniten kannatusta.Tonttituotannosta huolehditaanKymppiR:llä, maankäytöntoteutusohjelmalla, jonka valmisteluuutta kuntaa koskevaksialkoi heti päätösten tultua puolitoistavuotta sitten.Mitkä olivatkaan kuntiensuunnitelmissa olevat mahdollisetrakentamisalueet ja onkovanhoista toteutumattomistakaavoista enää mihinkään? Mikäon kunnan omistusta ja mikäyksityisissä käsissä? Onko siellävesihuolto jo tehty vai onko edessuunnitelmia olemassa? Paljonkouusi kunta tarjoaa omakotitontteja,mistä ja milloin? Taustatietoaon kaivettu esiin paperikartoilta,tietokannoista ja virkamiestenpääkopista.Suunnittelutarveratkaisuille eiollut vanhassa kaupungissa ennenkysyntää. Korpilahdella rakennettiinlähes kaikkialla suoraanrakennusluvalla, maalaiskunnassasuunnittelutarveratkaisuja käsiteltiinkymmeniä vuodessa. Uudessakunnassa suunnittelutarveon uuden rakennusjärjestyksenmyötä laaja, luvat valmistellaanyleiskaavoituksessa ja päätösvaltaon delegoinnin myötä useimmissatapauksissa virkamiehillä.Linjakeskustelut ovat olleet rikkaitaja opettavaisia. UUSI RAKENNUS-JÄRJESTYS■ Samalla kun uusi Jyväskyläsyntyi, otettiin käyttöön uusi rakennusjärjestys.Rakennusjärjestyksenuusiminen oli käynnistynytjo syksyllä 2007, kun tiedettiinJyväskylän ja Korpilahdenyhdistymisestä. Nämä kaksi hyvinerityyppistä kuntaa tarvitsivatuuden rakennusjärjestyksen,joka ottaisi huomioon sekä tiiviinkaupunkimaisen keskustarakenteenettä maaseutumaisenmiljöön.■ Rakennusjärjestyksen uusiminenkäynnistettiin laajana seudullisenahankkeena, ja mukaankutsuttiin myös muut naapurikunnat.Kun Jyväskylän, Korpilahdenja Jyväskylän maalaiskunnanyhdistyminen varmistuikeväällä 2008, rakennusjärjestyksenlaatimiseen tuli uutta tarkoitustaja merkitystä – ja vauhtia:se pitikin yhtäkkiä saadakuntoon puolessa vuodessa.■ Lopputuotteesta tuli selkeä jaluettava kirjanen. Se on jäsenneltyjämäkästi, siitä on helppolöytää tietoa ja sen voi kokonsapuolesta näppärästi sujauttaavaikka käsilaukkuun.www.jyvaskyla.fi/rakennus/rakennusjarjestysKaavoituksen perustukset kuntoon pikavauhtia■ Kuntien yhdistyminen lisäsi vipinääasemakaavoitukseen, jossatarvitaan nopeaa reagointia isoihinja pieniin asioihin. Miten toimintasaadaan jatkumaan ilmanturhia katkoksia? Millä periaatteillauusien asemakaavojen laatiminenkäynnistetään? Kuka tulkitseevanhoja kaavoja ja miten,kun Jyväskylässä, Korpilahdella jaJyväskylän maalaiskunnassa kaavatoli laadittu erilaisista lähtökohdista?Miten uudelle kunnalle saadaanyhtenäinen ja luotettavakartta-aineisto, rekisterit, arkistotja viistoilmakuvat? Piti tehdä nopeitapäätöksiä. Oli luotava nopeastiuudet yhteiset pelisäännöt,joiden pitäisi myös olla kaikkienyhdessä hyväksymiä. Valmisteluaikaaoli vähän. Lisäksi kuntientoimintaympäristöt ja työkulttuuritpoikkesivat toisistaan.Paikkatieto ajan tasalleVanha Jyväskylä oli niin sanottuXcity-kaupunki, jossa oli perinteisestitähän ohjelmaan perustuvapaikkatietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmäoli myös lähtökohta,jota alettiin rakentaa uudenJyväskylän tietopohjaksi.Ajantasa-asemakaavakannantarkistaminen käynnistettiin jaKorpilahden ja maalaiskunnanmuoviset asemakaavat skannattiindigitaaliseen muotoon. Kaupunginosatnumeroitiin uudelleentai ensimmäistä kertaa, katunimistöpäivitettiin ja kiinteistötiedottarkistettiin. Eri koordinaatistoissaolleet Jyväskylä, Säynätsalo,Jyväskylän maalaiskuntaja Korpilahti yhdistettiin samaankoordinaatistoon. Oli tärkeää, ettäasiakaspalvelua tekevät saivataineiston käyttöönsä nopeasti.Kaavoitusprosessi päivitettiinKaavoitusosastolla käynnistettiinkaavoitusprosessin päivitys. Tarvittiinuudet ohjeet, esimerkiksiuusi osallistumis- ja arviointisuunnitelmamallisekä selostusmalli.Myös kaikki uuden kunnanmeneillään olevat kaavat piti saadainternetiin.Uudet lautakunnat ja uusipäätöksenteko-organisaatio toivatmuutoksia vanhoihin menettelytapoihin.Kaavoitukselle tuliuusia tehtäviä, kuten suunnittelutarveratkaisujenja poikkeamispäätöstenvalmistelu.Suunnittelijoiden ja suunnitteluavustajienohjelmistot oli yhtenäistettävä.Taas oli tehtävä päätöksiäsiitä, mitä suunnittelu- ja apuohjelmiaXcityn lisäksi käytetään. Koneetja laitteet piti saada kuntoon.Henkilökunnankin piti sopeutuauuteen organisaatioon jakaikille oli löydettävä paikka, aivankonkreettisesti. Millä tuolillaistun ja mikä on työtehtäväni?Vanhat työt oli hoidettava ja uuttatuli lisää.Oleellista asemakaavoituksenkannalta oli saada perustuksetkuntoon. Tonttituotannon paikkatietopalveluidenväki on hoitanutosuutensa erinomaisesti:tällä hetkellä Webmapista löytyvätvoimassa olevat asemakaavatmerkintöineen ja määräyksineen,kiinteistötiedot ja pohjakartat.Työ on vaatinut aikaa, taloudellisiapanostuksia ja määrätietoisiatoimenpiteitä.Kun perusasiat ovat kunnossa,on helpompi keskittyä itse asiasisältöön.Työ on vielä kesken,mutta jo tässä vaiheessa prosessistaon tullut hyvä mieli – hengissäollaan!18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>
YHDYSKUNTAKuopiolaisia kannustetaan ottamaan kantaaMITEN PUIJOA pitää kehittää?Mitä Puijon kehittämissuunnitelmissatulisi painottaa?(%:ia kaikista vastanneista, N=1222)Liikunta/urheiluMatkailuMetsien virkistyskäyttöLuonnonsuojeluMuuta3 %19 %17 %28 %26 %Jouko RäsänenYhteisen ympäristönsuunnittelu on erilaistenintressien ja voimakkaidentunteidentemmellyskenttä. Osallisetovat suunnittelunja päätöksenteon resurssi,jota läheskäänaina ei osata arvostaa.Kuopiossa Puijon hoidonja käytön suunnittelussaosallistumisestahalutaan tehdä merkityksellistä.● Ulla Räihätoimialapäällikkö, arkkitehti SAFA● Iivo Vänskämaisema-arkkitehti MARKFCG Planeko OyJouko RäsänenEnsimmäisen kävijätutkimuksen tulokset ohjaavat Puijon suunnittelua.Kyselyyn vastanneet toivoivat mm. opasteiden kehittämistä. Puijon on valtakunnallisestija kansainvälisesti tunnettu 500hehtaarin virkistysalue Kuopionkaupunkirakenteen sisällä. Senkäyttö on monipuolista – matkailua,kilpaurheilua, kuntourheilua,ulkoilua – ja sillä on merkittäviäluontoarvoja. Useimmilla kuopiolaisillaon mielipide Puijosta.Puijon alueelle on vuosienvarrella tehty paljon suunnitelmia,joista harva on toteutunut.– Rahan puute on estänyt toteuttamisentai suunnitelmat onmuusta syystä ammuttu alas. Puijoon kuopiolaisille rakas, ja siihenkohdistuu valtavasti erilaisiaodotuksia, intressejä on paljon jaristiriitoja syntyy helposti, KuopionkaupunginmetsänhoitajaSeppo Jauhiainen kertoo.Jauhiaisen mukaan tyypillistäeri kehittämissuunnitelmille onollut, että ne ovat kovasti kiinnostaneetkuopiolaisia ja että niistäon esitetty paljon keskenään ristiriitaisiamielipiteitä.– Myös alueen luonnonhoidostaon käyty välillä kiivastakinkeskustelua. Suunnitelmat ovatkoskeneet yksittäisten toimintojenjärjestelyjä, kokonaisuuttaon mietitty oikeastaan vain yleiskaavatyönyhteydessä, Jauhiainensanoo.Metsäalueensuunnittelusta alkuunKoko alueen hoito- ja käyttösuunnitelmanpohjaksi Kuopionkaupunki laati Metsäntutkimuslaitoksenkanssa Puijon metsäalu-<strong>Kuntatekniikka</strong> 6/<strong>2009</strong>19
Change language