Nokia Mikko 3.Minitietokoneiden aikaNokia alkoi valmistaa omia tietokoneitaan1970-luvun alkupuolella. Konesarjannimeksi tuli Mikko, joka on suomalaistettulyhennelmä sanoista ”microcomputer”. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanutmikrotietokonetta sanan myöhemminvakiintuneessa merkityksessä vaanvähän tavallista pienempää minitietokonetta.Mikko 1:tä (1972) käytettiin enimmäkseenteollisuuden tiedonkeruussamutta myös Alkon kassapäätteissä. Mikko2 (1973) puolestaan kehitettiin pankkejavarten. Suurin asiakas oli Kansallis-Osake-Pankki, joka halusi Mikko 2:n jasiihen liittyvät kassapäätteet jokaiseenkonttoriinsa. Vuosikymmenen lopulla ilmestyivielä Mikko 3, jonka I/O-toiminnotoli uusittu. Mikoissa pyrittiin mahdollisimmanvähäiseen resurssien käyttöön,ja muun muassa keskuskoneen 24 kilotavunkeskusmuisti riitti pankkikonttorinkaikkiin tarpeisiin. Ohjelmistosta vastasiNokian tytäryhtiö Softplan.Myöhemmin Nokian minitietokonesarjaanliittyi vielä superminikoneMPS-10 (1983), joka oli rakennettu Adaohjelmointikielenympärille. Ada on Yhdysvaltainarmeijan kehittämä kieli, jokatunnetaan erityisen vahvoista luotettavuus-ja tietoturvatarkistuksistaan.Muista suomalaisista minitietokoneistamainittakoon valtion tietoliikenneyhtiöTelevan TDS-8, jolle Teko-tekstinkäsittelyohjelmanensimmäinen versio tehtiin.Televa kehitti Nokian kanssa myös digitaalistapuhelinkeskusjärjestelmää, jokaaloitti DX200-tuoteperheen vuonna 1978.Suomalaiset tietotekniikkayrityksetja valtion virastot halusivat myös yhdistäävoimansa. Suomalaisen tietokoneprojektineli Sutin tarkoituksena oli aloittaamikroprosessorien, minitietokoneiden jaohjelmistojen tuotanto jonkinlaisena kansallisenasuurtehtävänä. Suurin osa tuotannostaolisi mennyt vientiin, etenkinsosialistisiin maihin. Yritykset rupesivatkuitenkin vetäytymään projektista, kun1970-luvun lopulla alkoi näyttää siltä,että syntyvä valtionyhtiö tulisi jyräämäänne alleen.Mitä tehdä mikroprosessorilla?Suomalaisen mikrotietokoneen isänävoidaan pitää Erkki Kurenniemeä, jokatunnetaan paremmin elektronisen musiikinpioneerina. Kurenniemi oli käyttänytdigitaalitekniikkaa jo 1960-luvun DIMIsyntetisaattoreissaanja oli hyvin kiinnostunutmyös tietokoneiden mahdollisuuksista.Kurenniemi halusikin saada Intelinkeksimän mikroprosessorin käyttöönsämahdollisimman pian.Vuoden 1973 alkupuolella Suomeensaatiin kaksi Intelin 8008-suoritinta: toinenmeni Nokian tutkimuskeskukselle jatoinen Kurenniemen yritykselle, DigeliusElektroniikka Oy:lle. Digelius kehittisuorittimen ympärille yksinkertaisen tietokoneprototyypin,jota käytettiin vilkkuvaloihinja kytkimiin perustuvalta konsolilta.Digeliuksen mikrotietokone oli nimeltäänDIS System. Digeliuksen kanssatoimi yhteistyössä myös muita elektroniikkayrityksiä,jotka kehittivät omia samantapaisiakoneitaan. SähköliikkeidenOy:n kone oli nimeltään ADT-8 ja perustuimelko suoraan DIS:ään. Euroka Oy:n6800-pohjainen kone oli nimeltään Euro6. Koneita ei tarkoitettu yleiskäyttöisiksi,vaan niiden päälle rakennettiin erilaisiateollisuussovelluksia, joita myytiin jopaSingaporeen asti. Euro 6:sta kehitettiin1970-luvun lopulla myös näyttöpäätekäyttööntarkoitettu pöytämikro, Euroterm6.Nokia Mikko 3 -koneen näyttö ja näppäimistö.Telmac ja harrastemikrojen syntySuomalainen harrastetietokone syntyivuonna 1977, kun RCA:n mikropiirejämaahan tuonut Telercas toi markkinoille1802-suorittimeen perustuvan Telmac1800:n. Konetta myytiin rakennussarjana2 000 kappaletta, noin puolet Suomeen jaloput Ruotsiin.Telmac 1800 muistuttaa RCA:n piireihinperustuvia Cosmac ELF/VIP -koneita,jotka julkaistiin rakennusohjeina amerikkalaisessaPopular Electronics -lehdessä.Peruslaitteessa on kaksi kilotavua RAMmuistia,kasettinauhuri- ja televisioliitännätsekä heksadesimaalinäppäimistö.Videopiiri 1861 on hyvin pelkistetty janäyttää vain 64 mustavalkopikseliä vaakajuovalla.Tyypillinen resoluutio Telmac-ohjelmissaon 64×32 pikseliä, jotamyös Chip-8-ohjelmat käyttävät.Konetta ohjelmoitiin sekä suoraan1802-konekielellä että Chip-8-virtuaalikoneenkautta. Chip-8 on käskykannaltaanhelpommin lähestyttävä kuin suorakonekieli ja sisältää valmiit käskytgrafiikan piirtämiseen. Sille onkin tehtykymmenittäin pelejä. Chip-8-tulkkeja onsaatavilla RCA-pohjaisten koneiden lisäksimuillekin alustoille, esimerkiksi graafisillelaskimille.Telmacin suunnittelija Osmo Kainulainenjulkaisi Oscom-yrityksensä nimissäkoneelle myöhemmin laajennusmoduulin,joka antoi sille aidon tekstitilan jamahdollisti Tiny Basic -tulkin ajamisen.Koneesta ilmestyi myöhemmin myös parannettujaversioita: Oscom 1000, Telmac2000 ja edullinen Oscom Nano. Telmac-harrastajillaoli kerho 1800 Users’Club ry, joka julkaisi myös omaa Tieturilehteä.Telmacin aikaan oli myös pienempiäkotimikroprojekteja. TKK:n elektroniikkakerhoJuotos tilasi Z80-pohjaisenkoneen komponentit yhdessä, ja kukinkolvasi oman koneensa kasaan samoistapiirustuksista. Juotoksen koneisiin liitettiinjopa levykeasemia ja niille tehtiinmyös oma, hyvin nopeaksi ja tiiviiksi optimoituBasic-tulkki.80-luvun mikrotietokoneetValmiiksi kootut kotimikrot alkoivat yleistyäSuomessa 1980-luvun alussa. Suosituimmatkoneet olivat ulkomaisia, muttamyös muutama suomalaisvalmistaja yrittipäästä mukaan.Telercas toi vuonna 1982 markkinoilleTelmac TMC-600 -kotimikron. Koneenperusmallissa on yhdeksän kilotavuaRAM-muistia, Basic-tulkki, värillinen40×24 merkin tekstitila (joka matkiimyös 80×72 pikselin grafiikkatilaa) ja28 2014.1
Laajennettu ja koteloitu Telmac 1800.Telmac 1800:n virtapiirejä.yksi äänikanava. Konetta myytiin kuitenkinvain 600 kappaletta. Vielä tuntemattomampioli Paavo-Paimen Oy:n PP-200,jonka suorittimena oli Telmacin tapaanRCA 1802.Paremmin menestyivät suomalaisetCP/M-koneet, joita tuotettiin toimisto- jakoulukäyttöön. Suomen suosituin alkuaikojenkoulutietokone oli kielistudioitavalmistaneen Auditekin AMC-100, jotamyytiin ulkomaillekin. AMC-100:t pystyimyös kytkemään lähiverkoksi. Toinenkoulukäyttöön tarkoitettu CP/M-kone oliPentti Hakalan suunnittelema Spectra eliMikrospectra. Myös harrastajat rakentelivatomia CP/M-koneitaan.Tunnetuin suomalainen CP/M-koneon kuitenkin Nokian Mikromikko 1, jostajulkaistiin useita alamalleja vuosina1981–1984. Mikromikossa on 64 kilotavunkeskusmuisti ja 800×327 pikselintarkkuusgrafiikkatila. Tarkkuusgrafiikkanäkyy erikoisesti omana itsenäisenätasonaan 80×25-merkkisen tekstitilantaustalla.Myöhemmät Mikromikot ovat jox86-koneita. Mikromikko 2 perustuu80186-suorittimeen mutta ei ole muutoinIBM PC -laiteyhteensopiva. Käyttöjärjestelmänäon Nokian oma versioMS-DOSista, ja BIOSin tilalla on RMXniminenvarusohjelmisto. Mikromikko 3:tpuolestaan ovat jo täysin IBM-yhteensopivia286- ja 386-koneita. Mikromikkojavalmistanut Nokia Data myytiin vuonna1991 ICL:lle, joka jatkoi tuotemerkinkäyttämistä Suomeen myymissään koneissa.Monille tulee suomalaismikroistapuhuttaessa mieleen myös Salora, jokamyi 1980-luvun alkupuolella Fellow- jaManager-nimisiä koneita. Nämä olivatkuitenkin hongkongilaisen Video Technology-yhtiön tekemiä, Saloralle brändättyjätuotteita. Z80-pohjainen Salora Fellowon sama kuin VTech Laser 200, ja6502-pohjainen Manager sama kuin Laser2001. Uudelleenbrändäystä harrastimyös Finlux, joka liimasi myymiinsä Dragon32 -koneisiin Finlux Dragon -tarrat.Telmac TMC-600.29
Change language