2014.1.futuro

PelitAikaetsiväUnholasta palannut seikkailuJukka Tapanimäki oli 1980-luvulla Suomen toiseksi kuuluisinpelintekijä. Mutta oliko hänen ensimmäinen kaupallinen pelinsä,tekstiseikkailu Aikaetsivä, oikeasti mistään kotoisin?Teksti: Ville-Matias HeikkiläMonet luulevat Aikaetsivänkadonneen sen jälkeen, kunTriosoft maksoi pelistä Tapanimäelle400 markkaa ja jätti senjulkaisematta. Mutta ei suinkaan!Triosoft oli jo tehnyt pelistä kopioita,ja suurin osa niistä myytiin vuosienkuluttua asiakkaille tyhjinä disketteinä.Ainakin muutama peli myytiinpuolihuolimattomasti vakioasiakkaille.Osa lerpuista päätyi vuonna 1993Topaz Beerline -ryhmälle, joka tekipelistä piraattijulkaisun. MyöhemminAikaetsivä löydettiin uudestaan,kun C64-materiaalia arkistoiva Jarkko”Grue” Lehti sai Jukka Tapanimäenleskeltä tämän vanhat disketit.Peli alkaa aikalinjan korjaustöihinerikoistuneen firman toimistolta,jonne on juuri tullut viesti: Zorbusniminenvanki on karannut menneisyyteen,mistä hänet pitäisi noutaatakaisin, jotta maailma pelastuisi. Pelaajaastuu aikasiirtimeensä, samoileehetken toisessa ajassa ja päätyysitten hylättyyn tehtaaseen, joka onpelin päämiljöö.Aivan aluksi pelaajan on kuitenkinopeteltava lukemaan. Tapanimäkinimittäin keksi sovittaa vanhat peruskoulunkaunokirjaimet 8×8 pikselinmerkeiksi, jotka lähinnä rumentavatpeliä ja vaikeuttavat tekstin lukemista.En itse jaksanut totutella koukeroihinvaan korvasin ne selvemmillä.Käyttämäni versio pelistä on ladattavissamyös Skrollin sivuilta.Suurin osa etsiväntyöstä on esineisiinliittyvien pulmien ratkomista.Kuinka saada liekinheitin toimimaan?Mistä väline pulttien avaamiseen?Työkalupakkia ei ilmeisesti pystynytottamaan mukaan aikamatkalle. Muitaeläviä olentoja on pelissä hyvinvähän, ja nekin ovat lähinnä kertaluonteisiatekstiseiniä. Mutta mitäpävähästä! Onhan hylätyn tehtaan koluaminenja romurakentelu kivaa yksinkin.Aikaetsivä on selvästi lähinnätekninen taidonnäyte, pelimoottorinesittelyteos. Eräässä huoneessa erivärisiinpainikkeisiin on viitattavaadjektiiveilla. Toisesta paikasta taaslöytyy laatikko, jossa on sisäkkäintodella monta esinettä. Juuri tämäntyyppisiähienouksia oli ulkomaisissatekstipeleissä, ja niiden toteuttamiseenpaneuduttiin myös suomalaistenlehtien ohjelmointiartikkeleissa.Tapanimäen tekninen kunnianhimojättää sisällön pahasti sivuosaan.Juonesta ei voi juuri puhua. Virheilmoitustenletkauttelemiin vitseihinkyllästyy pian, ja joka toisessa huoneessaon jotain ”massiivista”. Tarinankerronnallistayritystä löytäävasta loppupuolella, kun pelaaja hukutetaanoman päänsä sisään katselemaanmuuttuvia hallusinaatioita.Vaikuttaa todennäköiseltä, ettäAikaetsivä jätettiin julkaisemattasiksi, että se oli yksinkertaisestihuono. Mutta mitä jos se olisikinjulkaistu? Olisiko suomalaisia tekstipelejäkenties julkaistu sen innoittamanapaljonkin enemmän? OlisikoTapanimäen pelimoottoria käytettyenemmänkin, ja olisiko hänen omapelijulkaisuhistoriansa muotoutunutkovinkin erilaiseksi? Ehkä saammekysymyksiin vastaukset, kunhan aikasiirrinjoskus keksitään.Ei kaupallista potentiaaliaTeksti: Jukka O. KauppinenSuomenkieliset tekstiseikkailuteivät koskaan yleistyneet, jakäytännöllisesti katsoen genrekuoli lähtökuoppiinsa hyvien suomenkielistenparserien puutteessa.Harrastajien harvat luomukset ymmärsivätvain yksinkertaisia lauserakenteita,ja genren varhaisista edustajistasuurin osa onkin kadonnutdigihistorian joukkohautoihin.Työkalujen puutteen ja kielikuiluntakia tekstiseikkailujen sijaantee-se-itse-seikkailuksi yleistyivätkinvalikkopohjaiset pelit, joissa vainvalittiin näppäinpainalluksella, mitäseuraavaksi tehdään. Valikkoseikkailutolivat yllättävän suosittuja, ja genrekukoisti 90-luvun loppuun saakka.Kiintoisa ”mitä jos” -kysymys onkin:olisiko Tapanimäen seikkailupelimoottoriparsereineen voinut saadakokonaisen tekstipeligenren kukoistamaankotimaassamme?Tekstipeleistä voit lukea lisää Skrolli 2013.4:n artikkelista Tekstipelit viideltä vuosikymmeneltä.Suomalaisia C64-tekstipelejä löytää osoitteestawww.ntrautanen.fi/computers/commodore/archive/c64_tekstipelit.htm.57