2014.1.futuro

Wernher von Braunin suunnittelema avaruusasema vuosimallia 1952. Kuva: NASA.maailmaa. Pyöreä, lasikuituinen istuinjälkeläisineen on kelvannut jopa Playboynneet meistä fyysisesti täydellisiä eivätkäidenttisiä.kanteen sekä James Bond- ja Men Menneisyyden retrofuturistit olisineetin Black -elokuviin.Jo 1900-luvun alussa haaveiltiin matka-ja kuvapuhelimista. Telefooniin vainkiinnitetään käsipeilimäinen näyttö, isketäänluurit korville ja juttu luistaa. Musiikkisoittimetlatauspalveluineen ovatjo ylittäneet entisajan visionäärien haavekuvat.Mutta miten olisi käynyt heidäntulevaisuudenuskonsa, kun kuulokkeistavat varmasti kummissaan tämän päivänkonemusiikki- ja fetissibileissä sekä skifistisenmusiikin että vaateteollisen kehityksentakia. PVC- ja kumiasut, korkosaappaatja räiskyvät moonbootsit ovatjo arkipäiväisiä asusteita. Tämän päiväntulevaisuusfriikki tosin pukeutuu kimaltelevanhopean sijaan enemmänkin avaruuskumiinja niukkuuteen.olisikin soinut henkevän sinfonian sijaanKraftwerkia, Sigue Sigue Sputnikia taiAlien Sex Fiendiä?Muoti ja arkitekniikka ovat saaneetmenneen lupaukset osittain kiinni, ehkämenneet ohikin. Foliopuvut, hopeiset kokoasutpilottilaseineen tai neonväreissäLomani kiertoratahotellissaJos maailmassa olisi lainkaan oikeutta,olisivat scifi-kirjailijoiden visioimat kiertoratahotellitjo totta. Laittaisin kolikkonipinoon ja lentäisin rakettikoneella lähimmälleavaruushissille, joka nostaisi minutloistavat, ihoon liimautuvat arkikerrastoteivät ole yleistyneet. Sen enempää kemiakuin korsetitkaan eivät ole vielä teh-kiertoratahotelliin viettämään pitkää viikonloppua.Sieltä kävisin päiväretkelläKuussa kummastelemassa ensimmäisenkuulennon laskeutumispaikkaa ja ostaisinkuuhattaran Apollo 11 -huvipuistosta.Mutta ei! Ei siitäkään huolimatta,että jo toisella vuosisadalla kreikkalainenkirjailija Lucian loi tarinan laivasta, jonkamiehistö huuhtoutui myrskyssä Kuuhun.Kului toista tuhatta vuotta, ennen kuinJules Verne kirjoitti tunnetuimmat teoksensaMaasta Kuuhun (1865) ja Kuunympäri (1870), jotka innoittivat lukemattomiaihmisiä katsomaan kaipaavasti yötaivaalle.Ensimmäiset varteenotettavat suunnitelmatavaruusasemista teki saksalainenrakettitiedemies Wernher vonBraun, joka suunnitteli avaruuslentoja1930-luvulla. Von Braun lupasi eräällerakettihävittäjän koelentäjälleen: ”Sinäohjaat ensimmäistä alustani Kuuhun!”Alusta lensi kuitenkin amerikkalainenastronautti vuonna 1968. Tässä välissävon Braun rakensi myös maailman ensimmäisenballistisen risteilyohjuksen.Varsinaista avaruusturismia ja säännöllistäplaneettainvälistä liikennettä käsittelikattavasti vasta Robert A. Heinleinvuoden 1957 novellissaan The Menacefrom Earth. Osittain Heinleinin ansiostaavaruusturismin uskottiinkin olevan arkipäiväävuoteen 2000 mennessä.Usko avaruuslomiin oli niin vahva,että maailman suurimmalla lentoyhtiölläPan Amilla oli oma jonotuslista ensimmäisillelomalennoille Kuuhun. Pan Amarvioi, että kuulentojen hinta saattaisiolla tähtitieteellinen, mutta tästä huolimattayli 93 000 ihmistä ilmoittautuiFirst Moon Flights -klubin jäseniksi. Klubipurkautui vasta Pan Amin konkurssissavuonna 1991.Kun Yhdysvallat voitti kilpajuoksunKuuhun, romahti sotilaallinen ja kaupallinenkiinnostus avaruuslentoihin ja avaruuslomiin.Avaruussukkuloiden valmistajaRockwellin suunnitelma sukkuloidenruumaan asennettavasta 72 ihmistenmatkustamosta hautautui arkistoihin.Ensimmäinen siviili pääsi avaruuteenvasta 1984, kun lentokonetehdas Mc-Kuva: Wikimedia Commons / Housing WorksThrift Shops.Kuva: Wikimedia Commons / Sailko.Kuva: Retro-Futurismus.de.65