2014.1.futuro

KirjaesittelyAnalogisesta digitaaliseenMartti Häikiö ja Essi Ylitalo: Bit Bang. Yrjö Neuvo jadigitaalinen vallankumous. SKS 2013.Teksti: Jussi MäättäElettiin 1950-luvun alkupuolta, kunkoulupoika Yrjö Neuvo rakensiystävänsä kanssa ensimmäisenradiovastaanottimensa, vanerilevylleaskarrellun yksinkertaisen kidekoneen.Vuosikymmenen puolivälissä pojat etenivättransistoriradioihin, heti kun osia saiVaasaan tilattua. He rakensivat luultavastikaupungin ensimmäiset taskuradiot,jotka sitten asennettiin polkupyöriin.Vuonna 2006 samainen Yrjö Neuvojäi eläkkeelle Nokialta oltuaan erilaisissateknologiajohtajan tehtävissä yli kymmenenvuotta. Ennen Nokian-vuosiaanNeuvo teki pitkän ja menestyksekkäänyliopistouran.Elämäkerta sekä ikkunamenneisyyteenNeuvo on ollut koko ikänsä innostunutuusimmasta teknologiasta. Martti Häikiönja Essi Ylitalon kirjoittama, viimevuonna ilmestynyt opus Bit Bang seuraaNeuvon elämää rinnakkain digitaalisentekniikan kehityksen kanssa. Teoksenpääpaino on ensin yliopistourassadigitaalisen signaalinkäsittelyn alalla70–90-luvuilla, ja vuodesta 1993 alkaenkirja toimii ikkunana Nokian nousuun.Häikiö ja Ylitalo ovat ripotelleet tekstiinkiinnostavia teknisiä anekdoottejaNeuvon uran varrelta. Esimerkiksi Teknillisessäkorkeakoulussa vuonna 1968Neuvo teki diplomityön, johon sisältyitarkan digitaalisen kellon rakentaminen.Sen toteutuksessa yhtenä ongelmana olisaada mekaaniset numerorullat pyörähtämääntarpeeksi nopeasti luvusta 59 takaisinnollaan lukujen 60–99 kautta.Lisensiaatintyössään Neuvo toteuttilentokoneiden silloisten suunnistuslaitteidentarkistusmittarin, jonka osanakäytettiin ROM-piireihin tallennettua sinifunktionarvotaulukkoa. Samainen esilaskentakikkaon perustemppu esimerkiksipeli- ja demo-ohjelmoinnissa, muttasen rautapohjaiseen toteutukseen en oleennen törmännyt!Väitöskirjansa Neuvo teki YhdysvalloissaCornellin yliopistossa 70-luvunalussa nuorena perheenisänä. Hiukanharmillisesti tästä elämänvaiheesta onkirjassa kerrottu vain lyhyesti, vaikkaAmerikan-ajoista olisi voinut kuvitellalöytyneen enemmänkin muisteltavaa.Mikrohiiriä ja mediaanisuodattimiaTampereellaVäiteltyään tohtoriksi vuonna 1974 Neuvopalasi Otaniemeen, ja jo kahden vuodenkuluttua hänestä leivottiin elektroniikanprofessori Tampereen teknilliseenyliopistoon. Neuvo käsitti tuloaan tekevienmikroprosessorien merkityksen jajärjesti aiheesta täydennyskoulutustainsinööreille ympäri Suomea. Kursseillaopeteltiin muun muassa Intel 8080- jaMotorola 6800 -suorittimien konekieliohjelmointia.Kansainvälistä huomiota keräsivätmyös Neuvon opiskelijoiden tekemät”mikrohiiret” eli pienehköt robotit,jotka kilpailivat labyrinteissa ja tekivätmuutakin hauskaa.Tampereella Neuvon digitaalisensignaalinkäsittelyn tutkimusryhmä tulitunnetuksi etenkin työstään mediaanisuodattimienominaisuuksien ja niidenvariaatioiden tutkimuksessa. Yksinkertaisimmillaanmediaanisuodatinta voiajatella vaihtoehtona lineaarisille suodattimille,erityisesti keskiarvosuodattimelle.Ajatellaan vaikka tilannetta, jossasaadaan näytteitä kohinaisesta signaalista.Silloin laatua voidaan yrittää parantaaottamalla aina keskiarvo esimerkiksiviidestä viimeisimmästä näytteestä. Vastaavamediaanisuodatin ottaisi sen sijaanviidestä arvosta suuruusjärjestyksessäkeskimmäisen. Neuvon ryhmän tieteellisetjulkaisut esimerkiksi vektoriarvoisestaja painotetusta mediaanisuodattimestaovat keränneet huomattavan määränviittauksia muilta tutkijoilta, mitä pidetäänyhtenä korkeatasoisen tutkimuksenmerkkinä.Akatemia vai Nokia?Uransa suurimman hyppäyksen Neuvoteki vuonna 1993. Hän tarttui Jorma Ollilantarjoukseen ja siirtyi Nokian teknologiajohtajaksi.Päätös yliopistomaailmanjättämisestä oli vaikea, varsinkin kunNeuvolle oli juuri järjestetty pysyvä tutkijaprofessorinvirka Suomen Akatemiassa.Parempaa yliopistojopia ei maassammetutkijoille tunneta ja nimitykset ovatyleensä määräaikaisia. Innokas ja mutkatonNeuvo sopeutuikin suuryrityksen kuvioihinhelposti ja tuli firman sisällä tunnetuksiuusien, maailmalta hankittujenMikrohiiriä ihmeteltiin televisiossakin. Yrjö Neuvon opiskelijoiden rakentamat mikrohiiretesiintyivät Ylen Kasmasiini-ohjelmassa vuonna 1983. Jakson voi katsoa osoitteessahttp://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mikrohiiret_kasmasiinissa_43217.html.44 2014.1