Nokian suurvaltakausiKaapelitehdas ja Salora kehittivät ensimmäisetradiopuhelimensa vuonna 1964.Vuonna 1979 voimat yhdistettiin MobiraOy:ksi, joka siirtyi kokonaan Nokiallevuonna 1984. Kun digitaalinen GSMverkkootettiin käyttöön vuonna 1991,alkoivat tietokoneet ja matkapuhelimetlähentyä toisiaan aivan uudella tavalla.Nokia perustikin tämän vuoksi Tampereelleoman mobiilidatalaitteiden kehitysyksikönvuonna 1993.Vuonna 1996 Tampereella valmistuilaite, jota monet pitävät maailman ensimmäisenäonnistuneena älypuhelimena.Nokia Communicator 9000 yhdistiGSM-puhelimen ja qwerty-näppäimistöllisentasku-pc:n samojen kuorien sisään.Ensimmäisessä Kommunikaattorissa on386-suoritin, joka ajaa graafista GEOSkäyttöliittymääMS-DOS-yhteensopivanROM-DOSin päällä. Mustavalkoisennäytön resoluutio on 640×200 pikseliä.Laite oli menestys niin bisnesmiestenkuin kansanedustajienkin keskuudessa.Vuosituhannen vaihduttua Kommunikaattoreissasiirryttiin ARM-suorittimiinja Symbian-käyttöjärjestelmään. Viimeinentätä nimeä kantanut laite oli vuonna2007 ilmestynyt E90 Communicator.Ennen viihde-elektroniikkaosastonsamyyntiä 1990-luvun lopulla Nokia ehtikehittää kaksi hakkerien suosioon päätynyttädigiboksia, DBox ja DBox2. Laitteitamyytiin virallisesti vain Saksassa jaItävallassa, mutta Linux-pohjaisen Tuxbox-ohjelmistonavulla niitä pystyy käyttämäänmuuallakin. DBoxit ovat edelleensuosittuja harrastajapiireissä Tuxboxintarjoamien piraattiominaisuuksien vuoksi.Vuonna 2005 tuli myyntiin Nokianensimmäinenrakennettu yhtääntablettitietokone.omaa suurtietokonettaNokia 770 perustuivaan neyhtiön omaanLinux-pohjaiseenMaemo-käyttöjärjestelmään,ostettiin mieluumminmuilta. Ei siisihmekään, että ni-jotamenomaan tasku-oli tarkoitus ruvetatietotekniikka räjäyttikäyttämään myöslopulta potin.kosketusnäyttöpuhelimissa.Nykyinen tie-Pomottokonemaailma onNokia 9110 Communicator.tekivät kuitenkinaivan erilainen kuinkohtalokkaan päätöksen haudata Linuxalustatja keskittyä Symbianiin. MaemopohjainenN900 ja Meego-pohjainen N9jäivät täten Nokian ainoiksi Linux-puhelimiksi.Meegon perintöä jatkaa Nokiastairtaantunut Jolla Oy.ennen kännykkähuumaa. Valtaosa mistätahansa kaupallisesta tuotteesta rakentuueri puolilla maailmaa tehdylle pohjatyölle.Vaikka Suomessa edelleenkinkehitetään ja valmistetaan sulautettujajärjestelmiä ja muita tietokoneiksi laskettaviaNokia kokeili vuonna 2009 jopalaitteita, kuinka suurelta osin niitäpaluuta taskukokoa isompiin pc:ihin. voi lopulta sanoa suomalaisiksi?Booklet 3G -miniläppäri jäi kuitenkin sarjansaainoaksi.Vaikka Nokian matkapuhelintuotantomyytiin Microsoftille vuonna 2013, Nokiantytäryhtiö NSN valmistaa edelleen tietotekniikkaaverkkokytkinten ja muidentietoliikennelaitteiden muodossa.Puhtaalta pöydältä suunnitellut taiedes suurelta osin omaperäiset tietokoneetovat yhä useammin harrasteprojekteja.Tee-se-itse-asenne on enää harvoinkaupallisesti ja teollisesti järkevää, muttasitä kannattaa vaalia, jotta kosketustekniikan perusteisiin säilyy.Hakkerihenkeä on esimerkiksi ArduinonOnko meillä tulevaisuutta?Suomessa on kehitetty paljon hyvää jaomaperäistä tietotekniikkaa, mutta suuriosa siitä on jäänyt ulkomaisen suurtuotannonjalkoihin. Reflac ja Selco olivataikanaan edistyksellisiä koneita, muttanykyisin harva on kuullut niistä. Suomeaei voi kuitenkaan pitää epäonnisena:useimpien muiden pienten maiden omatkoneet jäivät aivan samalla tavoin marginaaliin,ja olihan meillä sitä paitsi Nokia.Suomalaiset tietokoneet olivat etenkinalkuvuosikymmeninä pieniä, säästeliäitäja tarkoituksenmukaisia. Meillä eikaltaisissa avoimen lähdekoodinrakentelualustoissa, joita on viime vuosinakehitetty Suomessakin. Muiku Oy:nvuonna 2012 lanseeraama Aery32 onyleiskäyttöisempi kortti, kun taas prototyyppiasteellaoleva ELL-i on tarkoitettuEthernet-verkosta virtansa saavien pikkulaitteidenpohjaksi.Tulevaisuudessa kehitys saattaa hyvinkinjohtaa siihen, että pienimuotoistaja paikallista ruvetaan taas arvostamaaneikä kaikkea haluta enää rakentaa mustienmonoliittien varaan. Suomalaisentietotekniikan uutta nousua odottavienkannattaakin pitää silmällä, mitä esimerkiksihacklabeissa tapahtuu.Nokia Mikromikko 1.30 2014.1
Politiikan kuuma kevätTekijänoikeus ja tietosuoja tapetillaVille OksanenEduskunnan esityslistalla on tämän kevään aikanapoikkeuksellisen paljon suoraan IT-maailmanarkeen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita.Omasta näkökulmastani kaksi on ylitse muiden:Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloite jaTietoyhteiskuntakaari.Eduskunnan esityslistallaon tämän kevään ai-ei esityksen perustella ollahinkään piratismitaivaaseenkana poikkeuksellisen siirtymässä.paljon lainsäädäntöhankkeita,Ehdotuksella kieltämättäjotka vaikuttavat suoraan rajattaisiin nykytilanteeseenIT-maailman arkeen. Omastanäkökulmastani kaksi on ylitseverrattuna muun muassa ylläpidonvastuuta, joka koskeemuiden: Järkeä tekijänoi-palvelun käyttäjien rikko-keuslakiin -kansalaisaloite ja muksia. Jatkossa vastuun perusteitaeitietoyhteiskuntakaari.Nyt tarvitaan massiivinen voitaisi vetääenää hi-Näistä ” ruohonjuuritason kampanja.ensimmäinenon ollut ankaran vastalobbauksenkohteena, ja aloitehasta. Epäkohtaon johtanut esimerkiksiDC++-hubien ylläpitäjille langetettuihinon koetettu leimata piraattienmiljoonaluokanja kommunistien salajuoneksiSuomen luovaa sektoria vastaan.Todellisuus ei ole ihannäin radikaali, vaan aloitteellapalattaisiin suurin piirteintilanteeseen, joka oli voimassaennen vuotta 2006. Kyseisellälainsäädännöllä saatiinaikaiseksi muun muassa Finreactorintuomiot, joten mi-korvauksiin. Sen sijaan oikeudenhaltijoidentulisi vahinkojenosalta näyttää normaalienvahingonkorvausoikeudellistensäätöjen mukaisesti, ettävahinkoa on tapahtunut. Väitteetsiitä, että lakialoite laillistaisipiraattipalvelut, ovat siisihan faktisesti vääriä.Aloitteella helpotettaisiinmyös tekijänoikeudellistenaineistojen käyttöä kouluissa.Tällä hetkellä tekijänoikeusasettaa täysin absurdeja vaatimuksiaopettajille, erityisestidigitaalisessa maailmassa,ja nämä ongelmat aloite pyrkiikorjaamaan. Tältä osinmuutoksen ulkopuolelle onkuitenkin rajattu opetustarkoitukseentehdyt materiaalit,millä pyritään suojaamaankotimaista opetusmateriaalituotantoa.Rahallisesti muutoksellaei ole merkittäviä vaikutuksia(joitain miljoonia),mutta se helpottaisi todellamerkittävästi digiaikaan siirtymistä,missä Suomi on jo pahastijälkijunassa.Aloitteen ehkä rohkeinkohta on pilvipalveluidenmääritteleminen yksityiseksikäytöksi. Jos ehdotus menisitältä osin läpi, se tarkoittaisi,että ”piuhan pituudella ei olemerkitystä” eli kuluttajan yksityiskäytössäolevat palvelutolisivat yhtä laillisia tarjottunaverkossa kuin kotona olevastalaatikosta. Tässä kohtaaSuomi olisi edelläkävijä globaalisti,minkä voisi kuvitellalisäävän Suomen houkuttavuuttaentisestään pilvipalveluidensijaintimaana.Tälläkään ehdotuksella eituhottaisi suomalaisten sisällöntuottajienelinkeinoa. Rahoitusmalliyksityisen käytönosalta on hyvitysmaksu, jokatässä tapauksessa tarjoaisibyrokratiasta vapaan lähestymisenpalveluihin. Jos kustannustasosaataisiin painettuaesimerkiksi alle 5 %:iinliikevaihdosta, kyseessä olisierittäin hyvä tarjous globaaleillepalveluntarjoajille, joitaSuomeen kaivattaisiin kipeästilisää.Valitettavasti aloitteen tieeduskunnassa näyttää lähesepätoivoiselta. Teoston kummienja Viestinnän keskusliitonlobbarien asemaa sivistysvaliokunnanluotettuinatiedonlähteinä on jokseenkinmahdotonta murtaa. Lex Karpelanyhteydessä tämä melkeinonnistui suuressa salissahyvin massiivisen ”masinoin-Kolumnitnin” avulla. Nyt tarvittaisiinvastaava massiivinen ruohonjuuritasonkampanja, jotta asiantärkeys saataisiin juntattuakansanedustajien päähän.TietoyhteiskuntakaariEduskunnan käsittelyssä onmyös tietoyhteiskuntakaari,johon on koottu kaikki viestintääkoskevat, aikaisemminerilliset lait. Paketissa ovatsiis mukana muun muassateletietojen tallennusvelvollisuusviranomaiskäyttöön,verkkopalvelun tarjoajienvastuu ja velvollisuudet sekäverkkoneutraalius.Kokonaisuuden laajuudenvuoksi on pelättävissä, ettävain muutama aihe saa eduskunnassaansaitsemansa huomion.Lisäksi kyse on hyvinteknisestä lainsäädännöstä.Esimerkiksi verkkoneutraaliudenkohdalla tämä asettaamelkoisia vaatimuksia kansanedustajille.Heidän tulisiymmärtää syvällisesti internetintoimintaa, jotta he voisivatottaa perustellun kannan ehdotuksensisältöön.Positiivisena puolena onse, että tietoyhteiskuntakaarikäsitellään lähes jokaisessaeduskunnan valiokunnassa,tulevaisuusvaliokunnasta hallintovaliokuntaan.Tilaisuuksiaerilaisten näkemysten esittämiseentulee siis olemaanhyvin runsaasti.Eduskunnassa on tokimuutakin seurattavaa. Yksivarsin mielenkiintoinen kokonaisuuson rahankeräyslainuudistushanke. Nykyinen lakion hyvin ongelmallinen erityisestijoukkorahoitettujenhankkeiden osalta. Vaikka jotällä hetkellä tuotemyyntiintähtäävä joukkorahoitus onsallittua, esimerkiksi avoimienkulttuurihankkeiden joukkorahoitusei ole mahdollista.Nyt kevään aikana nähdään,korjataanko tämä ongelma.Kirjoittaja on tietotekniikkaoikeuteenerikoistunutAalto-yliopiston tutkija jaElectronic Frontier Finlandry:n varapuheenjohtaja.31
Change language