2014.1.futuro

PelitPelejä GothamistaLepakkomiehen lennotJon Ritman käynnistää Lepakkomuistinsa ja kaivelee sieltä tarinoita ajalta,jolloin kahdeksan bittiä riitti vielä kaikkeen. Ritman kertoo, miten kaikkienpelijanoisten sankari siirtyi ensimmäisen kerran peliruuduille pieksemäännollia ja ykkösiä.Teksti: Juho Pietarinen Kuvat: Mobygames, Juho Pietarinen, Jukka O. Kauppinenalussa pelimaailmanäytti kovin erilaiselta. Pelienpäähahmoina eivät seik-80-luvunkailleet elokuvista tutut naamat eivätkäsarjakuvien supersankarit vaan pelintekijöidenomat luomukset. Ocean muuttihomman kertaheitolla. Gary Braceyn johdollafirma ryhtyi haalimaan salkkuunsalisenssejä toisensa perään.Samaan aikaan toisaalla: Joulukuussa1984 Jon Ritman seisoi pelifirma CrystalComputingin studiolla ja piti käsissäänKnight Lore -peliä. Peli julkaistaisiin vastaviiden päivän kuluttua, mutta pelitalonväki vaati Jonia tutustumaan siihenheti. Aiemmin päivällä Jon oli luovuttanutoman jalkapallopelinsä, ZX Spectrumilletehdyn Match Dayn, julkaisijalleenOcean Softwarelle, joten mikäpä siinä,hänellä oli aikaa.Jon suunnisti pelin kanssa koleanManchesterin läpi naapurissa asuvienpelintekijäystäviensä luo. Kaikki kahdeksanseisoivat rivissä odottamassa pelinlatautumista ja käynnistymistä.Ensimmäiset grafiikat ilmestyivätruutuun. Seurasi pitkä hiljaisuus, ja Joninmukaan sen rikkoi lopulta ”ääni joka syntyyusean leuan osumisesta yhtä aikaalattiaan”.Knight Lore hyödynsi ensimmäisenäseikkailupelinä isometrista grafiikkaa,jossa kaksiulotteisilla grafiikoilla luodaankolmiulotteinen vaikutelma näyttämälläkappaleista kolme sivua. Vastaavaa ei ollutennen nähty, eikä Spectrumin tehoillasellaisesta osattu edes haaveilla.”Me halusimme kaikki tehdä saman”,Jon muistelee sitä talvista iltapäivää.”Minulla ei ollut käsitystäkään, mitenUltimate oli onnistunut siinä. Tosin yksikavereistani väitti tietävänsä, mutta hänkieltäytyi kertomasta minulle.”Knight Lore oli graafisesti suuri harppausja Jonin silmissä juuri sitä, mitä hänoli halunnut tehdä itse jo pitkään: Disneyanimaatio,jota voi itse ohjata.”Siihen asti suurin osa peleistä oli ollutkaksiulotteisia, lukuun ottamatta vektorigrafiikoitaja nokkelaa mutta taiteellisestimitäänsanomatonta Ant Attackia.Knight Lore näytti yhtä hyvältä kuin mikätahansa tv- tai elokuva-animaatio, muttasitä pystyi myös pelaamaan. Ja minä ihailin,miten huolellisesti erityisesti Disneyteki elokuvansa”, Jon kertoo.Pyhä jysäys grafiikka, sä ootkaunista!”Hullu, vaikea, nerokas.” Näillä kolmellasanalla Jon kuvaa ystäväänsä BernieDrummondia.Jon oli päättänyt tehdä Knight Loreninnoittamana isometrisen pelin mutta tiedostihaasteen menevän liuhuen hänenkykyjensä yli. Jon oli raapustellut ruudulleomia yrityksiään ja tehnyt spritetaiempiin peleihinsä, mutta siihen hänengraafikon uransa saisi jäädä.”Minä tunsin kaverin nimeltä BernieDrummond, joka piirsi paljon sarjakuvahahmoja”,Jon kertoo.Jon otti Bernieen yhteyttä ja kutsuihänet vierailulle, taka-ajatusten kera.Vierailua valmistellessaan Jon pyöräyttiZX Spectrumille pienen piirto-ohjelman,ja Bernien saavuttua hän pyysi miestäesittelemään piirtäjän taitojaan bittienvaltakunnassa. Bernie väänsi ruudullepikseligrafiikkaa, ja Jon seurasi vieressä.Kaksi tuntia myöhemmin Jonin uskooli loppumassa. Bernie tuntui tiputtelevanruudulle pikseleitä ilman minkäänlaistalogiikkaa, ja lopputulos näytti pelkältäsekasotkulta.Sitten, yllättäen, pikselisekasotkunkeskelle ilmestyi silmä ja ”Bernie muuttuihetkessä hullusta näpertäjästä tekijämieheksi”.Silmän ympärille muodostuinopeasti kokonainen pelihahmo. Budweiserjaksinimetystä otuksesta tuli yksi pelinensimmäisistä vihollisista.Jon oli löytänyt graafikkonsa. Kaksikkopäätti kokoontua myöhemmin uudelleenja pyöritellä ideoita tulevan pelinsäaiheeksi.Pyhä jysäys Robin, me ollaan peli!”Zap! Pow! Kablam!” sanoi oikeudennyrkki, kun pyylevä 60-luvun Batman,Adam West, jysäytti Jokerin leukaperiä.Se oli myös Jonin ensimmäinen mieliku-52 2014.1