2014.1.futuro

seen, sillä koko projektissahan on kyseaivojen huijaamisesta. Ihmisen tasapainoaistihyödyntää paljon näköaistia, jotenvisuaalin tulisi täyttää mahdollisimmansuuri osa näkökentästä. Visuaalin ulkopuolellejäävä alue tulisi piilottaa esimerkiksimattamustalla levyllä tai kankaalla.Käytännössä simulaattorin ympärillekannattaa tehdä jonkinlainen koppi, jokaulottuu sivusuunnassa ja yläpuolella hiemanistuimen takapuolelle ja peittää visuaalinulkopuolelle jäävän näkökentän.Immersio kärsii, jos visuaalin vieressänäkyy sotkuinen huone.Ihmisen stereonäöstä on visuaalintoteutuksessa pelkkää haittaa, sillä senvuoksi käyttäjä voi huomata, että näyttöpintaon tosiasiassa lähempänä kuinmaisema, jota se yrittää esittää. Visuaalinnäyttöpinnan tulisikin olla mahdollisimmankaukana, mutta ahtaassa tilassavoi metriä tai paria pitää riittävänä minimimatkana.Visuaalin kuvakulma on käyttäjän silmistänäyttöpinnan reunoihin vedettyjenviivojen välinen kulma. Kulman voi laskeakaavalla 2 · arctan(leveys / etäisyys/ 2). Jos käytetyssä ohjelmistossa voiasettaa näkökentän laajuuden (FOV, fieldof view), tulisi se asettaa tähän arvoon,jotta kappaleet näkyvät visuaalilla oikeankokoisina. Jos visuaalin pinta-ala jää pieneksi,voidaan tinkiä realismista ja käyttääsuurempaa virtuaalista näkökenttää,jolloin kuva vääristyy hieman.Simulaattoriin tulevat ohjaimet valitaanomien tarpeiden ja budjetin mukaan.Esimerkiksi autosimulaattorissavoi käyttää kaupasta ostettuja ratti-poljinyhdistelmiätai rakentaa ne itse oikeistaauton osista. Hiiri, näppäimistö tai gamepadeivät saa olla näkyvissä.Immersio lisääntyy mukavasti myös,jos mittarit saadaan erilleen visuaalista,mutta esimerkiksi konsolipeleissä tämäsaattaa olla hankalaa. Yleinen temppuon piirtää mittarit jollain sopivalla ohjelmistollatavalliselle monitorille ja tehdämonitorin eteen peitelevy, jossa on reiätmittarien paikoilla. Osa harrastelijoistavannoo mekaanisten mittareiden perään.Netistä löytyy hyvin ohjeita, joillaesimerkiksi oikean auton mittarikonsolinja vaihdenäytön voi asentaa ajosimulaattoriin.Ihanteellisesti visuaalilla ei näymuuta kuin ulkonäkymä ja kaikki muu onmittaristossa omalla paikallaan.Istuimeksi kannattaa hankkia jotainjärkevämpää kuin toimistotuoli. Oikeaauton rallipenkki on tietysti hieno, muttamelkein mikä vain tukeva ja mukava tuoliriittää. Kannattaa myös miettiä, mitenpenkin tai ohjaimet voi säätää erikokoisillekäyttäjille. Vakavammat harrastajathankkivat simulaattorin pohjaksi oikeanauton tai lentokoneen rungon. Oikeitaosia hankittaessa eBay ja romuttamotovat hyviä ostospaikkoja. Äänentoistoasuunniteltaessa kannattaa noudattaa teiniautolinjaa:reilusti bassoa!Visuaalinen simulaatio on koukuttavaharrastus, jossa yhdistyvät tietotekniikka,mekaaninen rakentelu ja elektroniikka.Vaikka lento- ja ajosimulaattorit ovatnykyään lähes ainoita kotisimulaattoreita,toivon että jatkossa nähdään enemmänvaihtelua. Itse kokonaan tehdynohjelmiston tekeminen on hyvien peliohjelmointikirjastojenansiosta helpompaakuin koskaan. Sopivalla tiimillä esimerkiksimonen pelaajan panssarivaunu-,mech- tai sukellusvenesimulaattorin tekeminentyhjästä ei siis olisi mitenkäänmahdoton ajatus. Tässä artikkelissa esitettiintarvittavat perustiedot aiheesta, jainternetistä löytyy hakemalla valtavastiitsetehtyjä simulaattoreita herättämäänajatuksia. Ei muuta kuin rakentamaan.Visuaalin toteutusVisuaali on usein simulaattorin kalleinosa. Resoluution ja grafiikan laadun, niinsanotun silmäkarkin, merkitys yliarvioidaanusein. Immersion kannalta resoluutiotatärkeämpää on näytön pinta-ala,eli samalla näkökentän laajuus. Iso kuvapienellä resoluutiolla on parempi kuinpieni kuva isolla. Esimerkiksi monessakaupallisessa visuaalissa resoluutio onvain luokkaa 1024×1024 pikseliä per valkokangas.Grafiikan laadulla ei myöskään olesuuresti merkitystä. Esimerkiksi Finnairinäskettäin eläkkeelle siirtyneessä DC-9-simulaattorissa on pisteistä koostuvayövisuaali, mutta lentokokemus on siltihyvin realistinen. Pelin grafiikka-asetuksetkannattaakin ruuvata sen verran vaatimattomiksi,että ruudun päivitystaajuussäilyy riittävänä. Jatkuvan päivitystaajuudenpitäisi olla vähintään luokkaa 40–60kuvaa sekunnissa. On tärkeää, että päivitystaajuuspysyy suurin piirtein vakionaeikä nyi havaittavasti esimerkiksi maisemaaladatessa.Visuaali tulisi sijoittaa pystysuunnassaniin, että siinä näkyvä horisonttiviivaon käyttäjän silmien korkeudella.Seuraavaksi esittelemme suosituimpiavaihtoehtoja visuaalitekniikaksi hyvineja huonoine puolineen.Monitorit ja taulu-TV:tMonitorit ovat halpoja, ja niissä on erinomainenresoluutio. PC-peleihin saatoimivan pikkuvisuaalin esimerkiksiasentamalla kolme monitoria vierekkäin.Monitorien reunat tekevät kuvaansaumat, joille ei mahda oikein mitään.Pinta-ala jää monitoreilla muihin vaihtoehtoihinverrattuna surkeaksi, ja niitäkäyttäessä katseluetäisyys jää helpostiliian pieneksi. Monitorit voi myös helpostisijoittaa kaaren muotoon niin, että nepeittävät suuremman kuvakulman. Taulutelevisiottoimivat visuaalina monitorejaparemmin, mutta niiden hinnat ovatkäytettyinäkin vielä melko korkealla. Resoluutioja kuvan pinta-ala ovat kohtuulliset.VideotykkiSuosituin tapa toteuttaa visuaali. Kuvanpinta-ala on suuri, ja nykyään resoluutiokinon lähellä monitoria. Usealla videotykilläsaa tehtyä todella suuren jasaumattoman visuaalin, mutta tämä saattaavaatia erikoisen geometriakorjausohjelmistonkäyttöä. Videotykki valkokankaineenvaatii melko ison tilan.Lisäksi ohjaamo pitää suunnitella siten,että rakenteet tai käyttäjän pää eivät varjostavalkokangasta. Jos on varaa sijoittaahieman lisää rahaa tykkiin, kannattaaMonitori VideotykkiTaustaprojektio FresnelKollimaatiopeili Näkökentän laskentaFOV = 2 tan -1 (leveys / etäisyys / 2)34 2014.1