2014.1.futuro

Kuva: Retro-Futurismus.de / Klaus Bürgle.Donnell Douglas maksoi 40 000 dollariaCharles D. Walkerin sukkulalennosta.Varsinainen avaruusturismi alkoi vuonna2001, kun Dennis Tito lensi venäläiselläSojuz-avaruusaluksella kansainväliselleavaruusasemalle.Kirjoitushetkellä avaruudessa on käynytvasta seitsemän oman lentonsa maksanuttaturistia, joista yksi on pelisuunnittelijaRichard ”Lord British” Garriott.Tällä hetkellä Sojuzit eivät lennätä turisteja,mutta Virgin Galactic aikoo aloittaaturistilennot Scaled Compositesin aluksillalähivuosina. Virgin haaveilee myösavaruushotelleista ja kuulennoista.Kaupallisia avaruuslentoja ja kiertoratahotellejajuonivat muutkin toimijat,joista yhden Genesis I- ja Genesis II -prototyyppihotellitovat edelleen Maan kiertoradalla.Jos hyvin käy, näemme lisääavaruusturisteja jo lähivuosina. Silti: liianvähän, vuosikymmeniä liian myöhään.Olisin jo halunnut ehtiä lomailemaantaivaalle haukkamaisella avaruusaluksella,jollaisten piti lentää Marsiin jo 50vuotta sitten.Avaruushissi on portti avaruuteenAjatuksen avaruushissistä keksi venäläinentiedemies Konstantin Tsiolkovski.Hän ehdotti jo vuonna 1895 hissejä, joidenavulla olisi mahdollista nousta maanpinnalta avaruudessa sijaitseville geostationaarisellakiertoradalla oleville asemille.Ajatusta kehitti eteenpäin tieteiskirjailijaArthur C. Clarke teoksessaanParatiisin suihkulähteet (1979) ja vuonna1981 julkaisemassaan tutkimuksessa.Avaruushissit eivät ole pelkkää scifiä.Useat tutkijaryhmät, Nasa mukaan lukien,kehittävät jatkuvasti materiaaleja jateknologioita, joiden avulla avaruushissivoitaisiin rakentaa ja ankkuroida. Hissitkiinnostavat ennen kaikkea käyttökustannustenedullisuuden takia. Rakentaminenmaksaa maltaita, mutta hissienansiosta lastien rahtaaminen kiertoradalleolisi edullista. Tämä mahdollistaisiavaruusmatkailun uuden aikakauden,ehkä jopa pysyvät asunnot ja mahdollisuudenkaipaamiini viikonloppulomiinKuussa!Liikenne vuonna 2000Kesäloma vuonna 2000 alkaa, kun robottitaksinoutaa minut pilviin kohoavanasuntoni ovelta. Taksi vie minut magneettiraiteitapitkin läheiselle liikenneasemalle.Siellä on monikerroksisiamaanalaisia metrotunneleita, junia, levitaatiobussienja robottitaksien pysäkkejäja ylimpänä lentoasema. Halutessani voisinkiitää yliäänimatkustajakoneella taipikavuororaketilla tunnissa Maapallontoiselle puolelle, mutta tänään suuntaanKuuhun, Finnairin suoralla Helsinki–Luna City 1 -raketilla.Tulevaisuuden liikennevälineet ovatjääneet monella tavalla haavekuvien asteelle.Vielä 50-luvulla etenkin yksiraiteiseteli monorailit nähtiin tulevaisuudenkaupunkiliikenteen välineenä. Perinteinenauto veti kuitenkin pisimmän korren.Yksiraiteisten surullista kohtaloa peilataanSimpsonien jaksossa ”Joko säteilee”(Marge vs. the Monorail), jossa liukkaatmyyntimiehet kauppaavat ylihintaisia jasekundalaatuisia yksiraiteisia varakkaillekaupungeille.Yksiraiteisissa on lumoa. Miten vil-Arthur C. Clarken arvioita tulevaisuudestaArthur C. Clarke (1917–2008) on yksi tieteiskirjallisuudenarvostetuimmista visionääreistä.Clarke visioi teoksissaan ihmiskunnanteknistä edistymistä ja kirjoitti runsaasti tieteellisiäartikkeleita, joissa on paljon oikeaanosuneita visioita.• In Transit to Earth -novelli (1971) ennustiensimmäinen Mars-lennon vuodelle 1994.• Prelude to Space -kirja (1951) ajoitti ensimmäisenihmisen Kuussa vuodelle 1978.• Novelli The Ghost from the Grand Banks(1990) ennusti vuoden 2000 digitaalisenmillenniumkaaoksen.• 1950-luvulla Clarke ennusti maailmanlaajuisenyhteisen kirjaston olevan totta vuonna2005. Www, digitaaliset kirjat ja Googlendigikirjasto ovat varsin hyvä askel siihensuuntaan.• Vuonna 1974 Clarke mietti tulevaisuuttaAustralian yleisradion haastattelussa. Hänarveli, että vuonna 2001 muun muassaverkkopankit ja nettishoppailu olisivatarkipäivää. ”Silloin ihmisillä on käytössäänkotitietokoneita ja pääte, jonka kautta voikeskustella, varata teatteriliput ja hakeaelämässä tarvitsemaansa tietoa. Kaikkitämä on aivan yhtä luonnollista kuin puhelinmeille, ja tietoverkkojen ansiosta voimmeelää missä haluamme. Kuka tahansa voitehdä työtään lähes missä tahansa maapallollatietokoneen ja tietoverkkojen avulla.Jonain päivänä aivokirurgi voi operoidaEdinburghista käsin Uudessa-Seelannissasijaitsevaa potilasta.”liltä kaupunkiliikenne näyttäisikään, josgyroskoopin vakauttamat tai magneettiraiteisetyksiraiteiset olisivat korvanneetraitiovaunut. Muita villien visioidenjoukkoliikennemuotoja olivat tyhjiötunneleissakiitävät junat, valtavat ilmatyynyaluksetja leijuvat valtameriristeilijät,puhumattakaan mereltä suoraan rautatiekiskoillenousevista rahtilaivoista.Näiden visioiden toteutuminen näyttääkuitenkin yhtä todennäköiseltä kuinmoottoriteiden muuttuminen tarpeettomiksitai levitaatiojalkakäytävien jahenkilökohtaisten lentoreppujen yleistyminen.Viimeksi mainituista on haaveiltupopulaarikulttuurissa ainakin 1920-luvultasaakka, niin supersankarien kuinpostinkantajienkin työkaluna ja liikennevälineenä.Lentoliikenteen tulevaisuutta visioivatsekä Jules Verne 1800-luvulla että insinööritmyöhempinä aikoina. 1930-luvunlopussa saksalaistutkija Eugen Sängeraloitti rakettimatkustajakoneiden suunnittelun,mutta Saksan ilmailuministeriövärväsi miehen suunnittelemaan rakettipommikoneita.Sänger muistetaan erityi-66 2014.1