Asuinhuoneistojen vihreät vuokrasopimukset -diplomityö - Suomen ...

tenkaan yli + 60 °C:seen. Sama lämpötila sopii myös keskuslämmitysboilerille. (Euroopankomissio.) Lämpimän käyttöveden lämpötilan lisäksi veden odotusaika vaikuttaa energiankulutukseen:asukkaan juoksuttaessa vettä osa lämpöenergiasta valuu suoraan viemäriin.Suositeltu odotusaika on noin 10 sekuntia. Jos aika on tätä pidempi, tulee lämpimän käyttövesiverkostonvesivirtoja säätää tai vaihtaa pumpun juoksupyörä. (Kangasluoma 2008:209–210.)SähköRakennuksissa kulutetaan lämpöenergian lisäksi sähköenergiaa. Kotitalouksien sähkönkäyttöon lisääntynyt kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan määrän kasvaessa. Kun sähköenergiankulutusta halutaan vähentää, tulee kiinnittää huomiota sekä laitteiden teknisiinominaisuuksiin että niiden käyttöön. Laitekannan uusiutuminen on yleisesti melko nopeaa:pitkäikäistenkin laitteiden tekninen käyttöikä on vain noin 15 vuotta. Tämä mahdollistaaenergiansäästön uudempaan tekniikkaan perustuvien laitteiden käyttöönoton myötä. (Savolainenet al. 2008: 178.)Kotitalouksien sähkönkulutuksesta suurin osa kuluu valaistukseen, kylmälaitteisiin ja kodinelektroniikkaan (Adato 2008: 15). Asuntojen valaistus on siis yksi sähkön potentiaalisistasäästökohteista. Valaistuksen energiankäyttöön voidaan vaikuttaa muun muassa rakennustensuunnittelulla, valaistuksen ohjauksella ja valaisintekniikalla (Honkapuro et al.2009: 61). Valaistuksen kohdalla erityisesti tekninen tehostamispotentiaali on suuri (Adato2008: 48). Nykytekniikalla sama valaistusteho voidaan tuottaa vähemmällä energiamäärällä.Perinteinen hehkulamppu kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin pienloiste- jahalogeenilamput. Hehkulamppujen hankintahinta on edullinen, mutta käyttökustannuksetovat korkeat. Hehkulampun polttoikä, 1000–1500 tuntia, on lyhyt verrattuna muihin valonlähteisiin.Hehkulamppujen poistumista tukee EU:n antama direktiivi (aiemmin2005/32/EY, korvattu sittemmin direktiivillä 2009/125/EY), joka kieltää energiatehokkuudeltaanhuonojen kotitalouslamppujen markkinoille saattamisen EU:n alueella vaiheittainvuoden 2009 syyskuusta alkaen. Vuonna 2011 poistuvat 60 W:n hehkulamput ja syyskuussa2012 kaikki yli 7 W:n hehkulamput. (Tukes 2010a.)Pienloistelamppujen eli niin sanottujen energiansäästölamppujen vaihtaminen hehkulamppujentilalle on yksinkertainen tapa säästää energiaa. Erään arvion mukaan teoreettinensähkönsäästöpotentiaali olisi vuodessa 910–960 GWh, jos suomalaiskodit vaihtaisivatkaikki hehkulamppunsa pienloistelamppuihin (Korhonen et al. 2002: 55). Toimenpiteenkotitalouskohtainen sähkönsäästö olisi erään arvion mukaan keskimäärin 15,3 % kotitaloussähkönkulutuksesta (Ahola & Degefa 2010: 46).Kierrekantaisia pienloistelamppuja voidaan vaihtaa suoraan hehkulamppujen tilalle, koskane sopivat useisiin nykyisiin valaisimiin. Energiansäästölamppujen tuotekirjo on laajentunutviime vuosina ja hinnat ovat laskeneet huomattavasti. (Savolainen et al. 2008: 180.)Pienloistelamput kuluttavat vain viidesosan hehkulampun kuluttamasta energiasta ja neovat valotehokkuudeltaan noin 4–7-kertaisia hehkulamppuihin verrattuna. Loiste- ja hehkulamppujenvälistä energiatehokkuutta pienentää kuitenkin loistelamppujen tarvitsemavirranrajoitin, joka kuluttaa tehoa. (Korhonen et al. 2002: 66.) Toinen valaistuksen sähkönkulutustavähentävä vaihtoehto on vaihtaa hehkulamput halogeenilamppuihin. Halogeenilamppujenvalotehokkuus ja polttoikä ovat noin kaksinkertaiset verrattuna hehkulamppuihin.Kotitalouksissa käytetään pääasiassa pienoisjännitteellä toimivia halogeenilamppuja,joiden tehot vaihtelevat 10–50 W:n välillä. (Korhonen et al. 2002: 66.)20