Asuinhuoneistojen vihreät vuokrasopimukset -diplomityö - Suomen ...

%. (Sarja 2009: 63.) Huoneistokohtaisen käyttöveden kulutuksen mittauksen ja laskutuksentavoitteena on yleensä vesikustannusten yhdenvertainen jakaminen, vedenkulutuksenvähentäminen ja energiansäästö (Laitinen et al. 2009: 13). Vedenkulutusta on helpointa mitatasilloin, kun asuntoa palvelee yksi nousulinja. Tästä nousulinjasta lähtee huoneistoonyksi jakojohto ja linjaan liitetään vedenkulutuksen mittaus ja sen jälkeen jakotukki, jostajohdetaan erilliset kytkentäjohdot kalusteille. (Seppänen & Seppänen 2007: 217–218.)Huoneistokohtaiset mittarit voidaan asentaa sekä kylmää että lämpimään veteen tai vaintoiseen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa oletetaan, että kylmän ja lämpimän veden kulutuson yhtä suurta. Mittareilla seurataan yleensä sekä kylmän että lämpimän veden käyttöä.Lämpimän käyttöveden mittaus on erityisen tärkeää, jotta lämpimän veden lämmittämiseenkuluva energia voidaan määrittää. Huoneistokohtaisen kylmän ja lämpimän käyttövedenmittauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää käytännössä sitä, että vesi johdetaanhuoneistoon keskitetysti yhdestä pisteestä. Tämä onnistuu parhaiten uudisrakentamisessa.Vanhoissa rakennuksissa vesijohtojen reititys on suunniteltava mittaroinnin takiamahdollisesti kokonaan alkuperäisestä poikkeavaksi. Mittarit asennetaan yleensä olemassaolevaan asuntokantaan putkistoremontin yhteydessä. (Laitinen et al. 2009: 13–14, 16.)Huoneistokohtaisiin vesimittareihin liittyvä veden laskutus perustuu joko asukkaiden ilmoittamiinmittarilukemiin tai automaattiseen keskitettyyn luentajärjestelmään. Laskutusjärjestelmäänkulutustiedot syötetään joko käsin tai ne siirtyvät suoraan esimerkiksi isännöitsijänlaskutusohjelmaan. (Laitinen et al. 2009: 14.)Vedenmittaukseen käytettävien vesimittareiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä tai EU:n mittauslaitedirektiivineli MIDin (2004/22/EY) mukaisia silloin, kun niitä käytetään laskutuksenperusteena. Tyyppihyväksynnän määrittelee Tukesin ohje M8-10 Vesimittareiden metrologisetvaatimukset. Tyyppihyväksyntävaatimus koskee myös asuntokohtaisia mittareitasilloin, kun laskutus tapahtuu suoraan niistä saatujen lukemien perusteella. Tyyppihyväksynnäntarkastuksessa varmistetaan vesimittarin ominaisuuksien ja rakenteen täyttävänsäädösten vaatimukset. Mittareiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa taho, joka laskuttaavedenkulutuksesta mittarin näyttämän mukaan. (Tukes 2010b.)Vanha vakauslainsäädäntö ei mahdollistanut veden, kaasun, sähkön ja lämmön kulutusmittaustenmääräaikaistarkastuksia (HE 241/2010, Yleisperustelut, 2.2 Kansainvälinen kehityssekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö). Uudessa lainsäädännössä (mittauslaitelaki17.6.2011/707) sen sijaan säädetään mittauslaitteiden käytönaikaisesta varmentamisesta.Mittauslaitteen käytönaikainen luotettavuus varmennetaan laite- tai eräkohtaisesti säädetyinmääräajoin. Tarkempia säännöksiä varmentamisen määräajoista voidaan antaa valtioneuvostonasetuksella. (Mittauslaitelaki 15 §.) Uuden mittauslaitelain yhteydessä on tarkoituslaatia oma asetus kulutusmittareiden käytön aikaisesta valvonnasta. Samassa yhteydessäasetukseen kirjataan myös pisin mahdollinen käyttöaika. (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys2011.)Huoneistokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudisrakennuksissa vuoden 2011 alustalähtien. Ympäristöministeriön asetuksen (Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- javiemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta) mukaan huoneistokohtaisetvesimittarit vaaditaan uudisrakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksihuoneisto sekä toimisto- ja liikekiinteistöissä. Kiinteistöihin tulee asentaa päävesimittarinlisäksi huoneistokohtaiset vesimittarit huoneistoon tulevan kylmän ja lämpimän käyttövedenmittaamiseen siten, että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta on mahdollista käyttää32