Asuinhuoneistojen vihreät vuokrasopimukset -diplomityö - Suomen ...

veden virtaama voidaan rajoittaa jopa neljään litraan minuutissa. (Motiva 2011a.) Lisäksiyksiotehanat ovat käyttäjäystävällisempiä, sillä sopivan lämpöisen veden saaminen on yksiotehanoissahelpompaa kuin kaksiotehanoissa. Hanojen virtaamat kannattaa muutenkinsäätää sopiviksi: suihkuhanan riittävä virtaama on 12 litraa minuutissa ja käsienpesuhanassakuusi litraa minuutissa. Suihkun virtaamaa voidaan muuttaa myös erilaisten suihkupäidenavulla.Lämpimän veden energiankulutukseen vaikuttavat kulutetun veden määrä ja lämpötila. Lisäksilämminvesiputkiston eristystasolla on vaikutusta energian kulutukseen. Veden lämpötilaanei voida käytännössä vaikuttaa, koska lämpimän veden lämpötilaa ei voida laskeaalle + 55 °C terveydellisten syiden vuoksi. Lämpimän käyttöveden lämpötilat on tärkeä tasatataloissa, joissa on kiertovesijohto (Lappalainen 2010: 137). Lämpimään veteen liittyvääenergiankulutusta voidaan vähentää myös muun muassa muuttamalla vesijohtoverkonpainetasoa sekä käyttämällä suihkussa ja hanoissa säästösuuttimia.Peseytyminen on merkittävin lämmintä vettä kuluttava toiminto kotitalouksissa. Peseytyminenkoskee lähes kaikkea vuokra-asumista: vuokranantaja- ja vuokralaiskyselyyn vastanneistalähes kaikilla vuokralaisilla (99 %) oli vuokra-asunnossaan kylpyhuone tai suihku(Juntto et al. 2010: 30). Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella, kuinka peseytymiseen käytetynveden määrää voidaan vähentää. Eräs laitteisiin liittyvä keino on vaihtaa kylpyammesuihkuun. Suihkussa lämmintä vettä kuluu selvästi vähemmän kuin kylvyssä, jossa kertakulutussaattaa olla jopa 200 litraa (Motiva 2011a).JätteetJätteet liittyvät läheisesti asumisen ympäristöystävällisyyteen. Pääkaupunkiseudulla tuotettiinvuonna 2008 338 kiloa jätettä vuodessa asukasta kohden. Määrä on lisääntynyt jatkuvastiviime vuosien aikana. (Helsingin ympäristötilasto 2011.) Jätteiden synnyn ehkäisy onensisijainen keino vähentää tuotetun jätteen määrää. Suurin osa kuluttajan hankkimistatuotteista aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä jo tuotanto- ja jakeluvaiheessa. Kierrätettykinjäte on jo ehtinyt tuottaa valmistuksen ja kuljettamisen yhteydessä epäsuoria jätevirtoja.Toiseksi tärkeintä on kierrättää syntyneet jätteet uusioraaka-aineeksi ja kompostoida biojäte.Kaikkea jätettä ei voi välttää, mutta sekajätteen määrää voidaan vähentää tehostamallajätteiden hyötykäyttöä, lajittelua ja kierrätystä. Yleensä jätteen haltijan tulee huolehtiaasianmukaisen jätehuollon järjestämisestä. Jätteen haltijalla tarkoitetaan yleensä jätteentuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää. Järjestettyyn jätteenkuljetukseenkuuluvan kiinteistön haltijan tulee huolehtia jätteenkeräyksen järjestämisestä kiinteistöllä.(Isännöinnin käsikirja 2011: 380, 383.)Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia määräyksiä, jotka täydentävät jätelakia(3.12.1993/1072) ja -asetusta (22.12.1993/1390). Jätehuoltomääräykset voivat koskeamuun muassa jätteen keräystä, lajittelua ja säilyttämistä (Jätelaki 17 §). Esimerkiksi pääkaupunkiseudunja Kirkkonummen yleiset jätehuoltomääräykset määräävät erottamaanbiojätteen yhdyskuntajätteestä silloin, kun asuinkiinteistöllä on vähintään 10 huoneistoa taijos muulla kiinteistöllä biojätettä syntyy yli 50 kiloa viikossa. Kyseisissä jätehuoltomääräyksissämäärätään myös keräyskartongin ja keräyspahvin erottelusta: keräyskartonki tuleeerottaa yhdyskuntajätteestä, jos asuinkiinteistöllä on vähintään 20 huoneistoa tai muullakuin asuinkiinteistöllä keräyskartonkia syntyy yli 50 kiloa viikossa. Keräyspahvi on eroteltavaja laitettava omaan keräysvälineeseen, jos sitä syntyy muualla kuin asuinkiinteistölläyli 50 kiloa viikossa. (YTV 2007: 12.) Jätehuoltoon liittyviä velvoitteita voidaan tarkistaa24