STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Miten kemikaaleja käytetään?<br />
Sellun valmistuksessa kemikaaleja tarvitaan<br />
sellun keittoon, valkaisuun ja<br />
tuotannon tehostamiseen. Monet<br />
näistä kemikaaleista voidaan käyttää<br />
selluprosessissa uudelleen tai hyödyntää<br />
energian tuotannossa.<br />
Paperin valmistuksessa pigmenttejä<br />
ja täyteaineita, kuten kalsiumkarbonaattia,<br />
kaoliinia ja talkkia, muita<br />
kemikaaleja, kuten sideaineita, tärkkelystä<br />
ja retentioaineita, käytetään<br />
lisäämään paperin lujuutta, opasiteettia<br />
ja vaaleutta sekä takaamaan laadukkaiden<br />
painotuotteiden ja pakkausten<br />
vaatiman pinnan sileyden. Muita<br />
kemikaaleja käytetään tehtaiden<br />
tukiprosessien, kuten kattilalaitosten<br />
ja jätevedenpuhdistuksen, tehostamiseen.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso osti noin<br />
3 miljoonaa tonnia pigmenttejä ja<br />
täyteaineita. Monet pigmentit ja täyteaineet<br />
eivät sellun sisältämän puukuidun<br />
tapaan ole uusiutuvia raakaaineita,<br />
joten niiden tehokas käyttö ja<br />
talteenotto on aivan erityisen tärkeää.<br />
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • INVESTOINNIT JA VA<strong>STUU</strong>T<br />
Investointeja<br />
bioenergiaan<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso käytti<br />
yhteensä 261 miljoonaa euroa<br />
ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin,<br />
kun vastaava summa vuonna<br />
2003 oli 254 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit<br />
olivat yhteensä 87 miljoonaa<br />
euroa ja ympäristökustannukset 174<br />
miljoonaa euroa.<br />
Ympäristökustannuksiin sisältyvät<br />
investoinnit käyttöomaisuuteen sekä<br />
käyttö- ja kunnossapitokustannukset<br />
ilman korkoja ja poistoja. Pääkustannuslajit,<br />
jotka muodostavat noin 70 % kokonaiskustannuksista,<br />
ovat verot, maksut,<br />
korvaukset ja lupiin liittyvät kustannukset<br />
51 miljoonaa euroa (39 miljoonaa<br />
euroa v. 2003), huolto ja kunnossapito<br />
39 miljoonaa euroa (41 miljoonaa euroa)<br />
sekä kemikaalit ja materiaalit 33 miljoonaa<br />
euroa (31 miljoonaa euroa).<br />
Merkittävimmät investoinnit<br />
Skoghallin tehtaat rakentaa parhaillaan<br />
uutta soodakattilaa ja haihduttamoa, ja<br />
toinen kattila on määrä muuntaa öljykäyttöisestä<br />
biopolttoainekäyttöiseksi<br />
vuonna 2006. Uudistukset parantavat<br />
energiatehokkuutta ja alentavat hiilidioksidin,<br />
rikkidioksidin ja typen oksidien<br />
päästöjä sekä vesistön COD-kuormitusta.<br />
Hankkeiden investointikustannukset olivat<br />
56 miljoonaa euroa vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Varkauden tehtaat on investoinut<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana 23 miljoonaa euroa<br />
uuteen kuumahierrelinjaan ja hakkeenkäsittelyjärjestelmään<br />
kasvattaakseen<br />
kuumahierrelaitoksen kapasiteettia. Toimenpiteiden<br />
odotetaan vähentävän merkittävästi<br />
fossiilisten polttoaineiden käyttöä.<br />
Investoinnin kokonaisarvoksi tulee<br />
37 miljoonaa euroa.<br />
Kvarnsvedenin tehtaat on käynnistänyt<br />
uuden kattilan, joka helpottaa biopolttoaineiden<br />
käytön lisäämistä ja<br />
vähentää SO 2 - ja NO x -päästöjä. Hankkeen<br />
investointikustannukset olivat<br />
20 miljoonaa euroa vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Kabelin tehtaat on rakentanut<br />
yhteistyössä paikallisen energiayhtiön<br />
kanssa uuden biovoimalaitoksen, joka<br />
aloitti toimintansa joulukuussa <strong>2004</strong>.<br />
Tuotettu sähkö johdetaan paikalliseen<br />
sähköverkkoon ja höyry käytetään tehtailla.<br />
Kabelin tehtaat toimittaa voimalaitokselle<br />
biopolttoaineita, muun muassa<br />
sahanpurua ja kuorta. Uuden voimalaitoksen<br />
hiilidioksidipäästöt ovat 160 000<br />
tonnia vähemmän kuin vastaavankokoisessa<br />
fossiilisia polttoaineita käyttävässä<br />
laitoksessa.<br />
Ympäristövastuut<br />
Konsernin tulevien ympäristövastuiden<br />
suuruudeksi arvioidaan 45 miljoonaa<br />
euroa. Tähän sisältyy saneeraushankkeita,<br />
kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito,<br />
Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan<br />
elohopeapitoisen jätteen puhdistus<br />
sekä Skutskärin sataman elohopea -<br />
jätteen turvallinen loppusijoitus. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> Stora Enso puhdisti saastuneita maita<br />
Rautjärvellä ja Keravalla sekä toimitti<br />
Uimaharjun sahan saastuneita maamassoja<br />
ongelmajätteiden käsittelyyn. Entisen<br />
Pateniemen sahan alueen puhdistukseen<br />
kohdistettuja varoja lisättiin suunnitelmien<br />
laajentumisen vuoksi. Saneeraus<br />
alkaa, kun hankkeelle saadaan tarvittava<br />
ympäristölupa.<br />
Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin<br />
liittyviä korvausvaatimuksia,<br />
jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti konsernin<br />
taloudelliseen tilanteeseen.•<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 19
Change language