STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Osakkeenomistajat<br />
Osakkeenomistajat hyötyvät osakkuudestaan<br />
osinkojen ja osakekurssien kehityksen<br />
muodossa. Stora Enson osakkeet<br />
noteerataan Helsingin, Tukholman ja<br />
New Yorkin arvopaperipörsseissä. Joulukuun<br />
<strong>2004</strong> lopussa Stora Ensolla oli noin<br />
76 000 osakkeenomistajaa.<br />
Stora Enson tavoitteena on maksaa<br />
konsernin pitkän aikavälin tulokseen<br />
perustuvaa vakaana pysyvää osinkoa.<br />
Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa osakkeenomistajille<br />
vähintään puolet voitosta<br />
suhdannekierron aikana. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> osinkoja maksettiin 375,7 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Stora Enso on saanut tunnustusta<br />
alansa johtavana yrityksenä useissa kestävän<br />
kehityksen indekseissä (ks. sivut<br />
10–11).<br />
Kansalaisyhteiskunta<br />
Monilla paikkakunnilla Stora Enson tehtaat<br />
ovat suurin yksittäinen työnantaja.<br />
Monilla yksiköillä on pitkät perinteet<br />
läheisestä yhteistyöstä paikallisyhteisönsä<br />
kanssa. Toiminnan muodot ovat<br />
moninaisia aina infrastruktuurin yhteiskäytöstä<br />
ja kaukolämmön tuottamisesta<br />
tapaamisiin ammattiliittojen tai paikallisten<br />
yhdistysten edustajien kanssa.<br />
Samaan luokkaan kuuluvat myös lahjoitukset.<br />
Ympäristön tilan parantamiseen<br />
investoitiin yhteensä 87 miljoonaa euroa<br />
(ks. sivu 19). Lisäksi 18 tehtaalla tehtiin<br />
ympäristön kunnostustoimenpiteitä tai<br />
varauduttiin tuleviin toimenpiteisiin<br />
(ks. sivu 15).<br />
Vuonna <strong>2004</strong> yhtiö allekirjoitti pitkäaikaisen<br />
yhteistyösopimuksen UNICEFin<br />
kanssa. Stora Enson tarkoituksena on<br />
lahjoittaa UNICEFille viiden vuoden<br />
aikana yhteensä 2,5 miljoonaa Yhdysvaltain<br />
dollaria rahalahjoitusten ja<br />
vapaaehtoistempausten muodossa (ks.<br />
sivut 40–42).<br />
Julkishallinto<br />
Stora Enso maksoi tuloveroja yhteensä<br />
108,8 milj. euroa (–67,0 milj. euroa vuonna<br />
2003). Lukua kasvattivat 240,5 milj.<br />
Asiakkaat<br />
Liikevaihto markkina-alueittain<br />
Eurooppa .............................................70 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................17 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................9 %<br />
Muut alueet ..........................................4 %<br />
Yhteensä 12 395,8 miljoonaa euroa<br />
euron voitto Ruotsin metsäomaisuuden<br />
myynnistä sekä Suomen tuloverolain<br />
muutoksista tullut 20,0 milj. euron verohyöty.<br />
Tuloverot ilman näitä kahta tekijää<br />
olivat 151,7 milj. euroa, joka vastaa<br />
28,9 prosentin veroastetta (31,7 %).<br />
Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />
Aineettomat vaikutukset<br />
Stora Enso luo taloudellista hyötyä kehittämällä<br />
tuotteitaan, luomalla entistä<br />
enemmän lisäarvoa ja tarjoamalla asiakkailleen<br />
uusia ratkaisuja. Tiiviissä yhteistyössä<br />
toteutetuin yhteisin projektein<br />
Stora Enso ja sen toimittajat saavat parhaan<br />
hyödyn taloudellisista resursseistaan.<br />
Maailmanlaajuisena yrityksenä<br />
Stora Enso on etuoikeutetussa asemassa,<br />
ja sen on mahdollista hyötyä kaikkien<br />
johtavien metsäteollisuusmaiden tutkimus-<br />
ja kehitysresursseista. Uudet tutkimusprojektit<br />
ovat suorassa yhteydessä<br />
Stora Enson liiketoimintastrategiaan, ja<br />
niitä arvioidaan syntyvän lisäarvon<br />
perusteella.<br />
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään<br />
Stora Ensossa useilla eri tasoilla. Yhtiöllä<br />
on tutkimuskeskukset Suomessa, Ruotsissa,<br />
Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä teknisesti<br />
vahvat organisaatiot liiketoiminta-<br />
yksiköissä. Lisäksi yhtiöllä on eritasoista<br />
yhteistyötä paikallisten ja maailmanlaajuisten<br />
T&K-palvelujen tarjoajien<br />
kanssa. Useimmat tutkimuskumppaneista<br />
ovat korkeakouluja tai muita koulutus-<br />
ja tutkimuslaitoksia. Projekteihin voivat<br />
päästä mukaan myös valitut toimittajat.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso investoi tutkimus-<br />
ja kehitystyöhön 82,2 miljoonaa<br />
euroa, eli 0,7 % liikevaihdosta (88,8 miljoonaa<br />
euroa vuonna 2003). Vuoteen<br />
2003 verrattuna tutkimus- ja kehitystyöhön<br />
käytetyt varat pienenivät 7 %.<br />
Suomen puunhankinta:<br />
vaikutukset paikalliseen talouteen<br />
Stora Enso Metsä vastaa konsernin puunhankinnasta<br />
Suomessa. Stora Enson Suomessa<br />
toimiville tehtaille toimitettiin<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana kaikkiaan 20,8 miljoonaa<br />
kuoretonta kiintokuutiometriä<br />
Toimittajat<br />
Tavarat ja palvelut markkina-alueittain<br />
Eurooppa .............................................84 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................15 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................1 %<br />
Yhteensä 6 534,6 miljoonaa euroa<br />
puuta. Lisäksi melko pieniä määriä puuta<br />
myytiin konsernin ulkopuolisille asiakkaille.<br />
Puusta noin 15,3 miljoonaa kuoretonta<br />
kiintokuutiometriä hankittiin Suomen<br />
metsistä. Valtaosa Suomesta hankitusta<br />
puusta oli peräisin yksityismetsistä.<br />
Maaseudulla, erityisesti Pohjois- ja<br />
Itä-Suomessa, metsätalous on tärkeimpiä<br />
elinkeinoja. Stora Enson puunhankinnan<br />
osuus hakkuutuloista näillä alueilla<br />
voi olla jopa 25 %.<br />
Suomen puunhankinnan parissa toimii<br />
768 työntekijää ja noin 400 sopimusurakoitsijaa,<br />
joihin kuuluvat metsäurakoitsijat<br />
sekä paikalliset kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjät.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora<br />
Enso Metsän kautta paikalliselle elinkeinoelämälle<br />
puun, kuljetusten ja puunkorjuu<br />
palveluiden hankintoina suuntautuva<br />
rahavirta oli yhteensä 647,9 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Monet metsäurakoitsijat ovat paikallisia<br />
pienyrittäjiä, joilla on vain yksi tai<br />
kaksi hakkuukonetta. Suomen puunhankinnalla<br />
on merkittävä rooli näiden yritysten<br />
toiminnan turvaajana, sillä se on<br />
usein heidän tärkein tai jopa ainoa asiakkaansa.<br />
Korjuusopimukset tehdään<br />
yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja<br />
niissä sovitaan hakkuumääristä etukäteen<br />
siten, että urakoitsijat pystyvät<br />
ennakoimaan tulotasonsa.<br />
Stora Enso Metsällä on useiden urakoitsijoiden<br />
kanssa yhteisiä kehitysohjelmia.<br />
Yksi niistä oli 1999–2005 toteutettu<br />
projekti, jossa selvitettiin GIS-paikkatietojärjestelmän<br />
käyttömahdollisuuksia<br />
kuorma-autoissa ja metsäkoneissa. Suomen<br />
puunhankinta tarjoaa palveluiden<br />
toimittajille myös liiketaloudellista koulutusta<br />
ja kirjanpitopalveluita verkkoportaalin<br />
kautta.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso Metsä tuki<br />
sopimusurakoitsijoita laatujärjestelmien<br />
kehittämisessä, mikä edisti urakoitsijoiden<br />
liiketoiminnan kehittämistä ja toiminnan<br />
tehokkuutta. Sen tuloksena suurimmalla<br />
osalla sopimusurakoitsijoita on<br />
laatujärjestelmä käytössään. Toimittajien<br />
tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti.•<br />
Henkilöstö<br />
Henkilöstökulut maittain<br />
Eurooppa .............................................83 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................16 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................1 %<br />
Muut alueet ........................................0,1 %<br />
Yhteensä 1 937,3 miljoonaa euroa<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 45