Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus

TAULUKKO 1. Velkaantumisen ja sijoittamisen yleisyys taustamuuttujittain
% talouksista
Taloustyyppi
yhden hengen talous
avio-/avopari, ei lapsia
lapsiperhe
muu talous
Vastaajan ikä
alle 30 vuotta
30–39 vuotta
40–49 vuotta
50–59 vuotta
60 vuotta tai enemmän
Vastaajan koulutusaste
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
On velkaa,
ei sijoituksia
(n = 224)
uksena tästä ovat osakkeisiin sijoittaneet, jotka
erosivat sekä koulutukseltaan, iältään että sukupuoleltaan.
Miehistä 42, naisista 30 prosenttia oli
sijoittanut osakkeisiin ja muita yleisemmin sijoituksia
olivat tehneet vanhimmat vastaajat. Vähintään
50-vuotiaiden ikäryhmässä 46 prosentilla
oli osakkeita. Verrattuna koko väestöä koskevaan
säästämistutkimukseen (Suomen Pankkiyhdistys
2006) kuluttajapanelisteilla oli yleisemmin kuin
väestöllä keskimäärin erilaisia sijoituksia. Tulosta
selittää ainakin osaksi kuluttajapanelistien korkeampi
koulutus ja tulotaso verrattuna väestön keskimääräiseen
tasoon.
Kaikista vastanneista 44 prosentilla oli asuntolainaa
ja 33 prosentilla luottokorttivelkaa, sekä
kulutusluottoa että autolainaa oli lähes joka viidennellä
vastaajalla (18 %).
Velkaantuneita talouksia oli suhteellisesti eniten
lapsiperheissä, joista peräti 86 prosentilla oli velkaa.
Heillä oli erityisesti asuntolainaa (69 prosentilla)
verrattuna esimerkiksi yksinasuviin, joista 26
prosentilla oli asuntolainaa. Sekä asuntolainan että
opintolainan ottajia oli yleisemmin korkeasti koulutettujen
joukossa verrattuna perus- ja keskiasteen
koulutuksen saaneisiin.
29
27
31
38
4
16
34
24
17
10
7
49
44
26
On velkaa ja
sijoituksia
(n = 313)
41
21
34
43
3
11
30
36
12
11
5
36
59
Ei velkaa,
ei sijoituksia
(n = 81)
11
35
41
17
7
17
19
21
23
20
11
45
44
Ei velkaa,
on sijoituksia
(n = 145)
Erityisesti USAssa on kuluttajien rahatalous ja
siihen liittyvät riskit kytketty kuluttajien elinkaarimalliin
siten, että mallin avulla lasketaan koko
työajan ja eläkeajan elinkaaren tulot ja menot.
Makrotasolla tulotaso ylittää aina kulutustason,
mutta mikrotasolla, ts. yksittäisiä kuluttajia tarkasteltaessa
erot ovat varsin suuret. Suhteellisesti
korkeimmillaan tulotaso on 50–60-vuotiailla, jolloin
rahaa jää myös eniten sijoittamiseen. Mallilla
pyritään myös ennustamaan tulevaisuuden ansio,
kulutus- ja varallisuustasoa työuran alkaessa. (ks.
Storesletten ym. 2004)
Vastaajat edustivat siis hyvin erilaisia talouksia
sekä vaurastumisen näkökulmasta että velkasitoumuksissaan.
Viime vuosina yleistynyt yhtäaikaisen
velan oton ja sijoittamisen käytäntö näkyy aineistossa
selvästi. Vastaajatalouksien tilanne taloudellisten
asioiden hoidossa myös vaihteli taloudellisten
sitoumusten mukaan. Taulukko 2 esittää, miten
säännöllisesti erityyppisissä talouksissa on pohdittu
selviytymistä jokapäiväisten menojen, laskujen hoidon
ja yllättävien menojen rahoittamisessa.
Kuten taulukko 2 osoittaa, talouksien välillä
on eroja raha-asioista selviytymisessä. Talouksissa,
joissa on velkaa mutta ei sijoituksia sekä talouksissa,
jotka ovat velattomia mutta eivät myöskään sijoita,
19
32
46
15
8
8
14
14
28
35
8
47
44