05.01.2013 Views

Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus

Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus

Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

geenimuunnellut elintarvikkeet<br />

ruokien lisäaineet<br />

lääkkeiden haittavaikutukset<br />

tietoturvaan kohdistuva rikollisuus<br />

ympäristön saastuminen<br />

ilmaston lämpeneminen<br />

kännykkäsäteily<br />

ydinvoima<br />

% maininnoista<br />

(n = 354)<br />

merkiksi poliitikoilla, tiedemiehillä tai yrityksillä.<br />

Myös median vastuuta voidaan arvioida riskeistä <strong>ja</strong><br />

uhkista puhuttaessa.<br />

Vastuukysymys on monitahoinen <strong>ja</strong> se liittyy<br />

muun muassa riskien luonteeseen, kuluttajien saamaan<br />

tietoon riskeistä <strong>ja</strong> tiedon lähettäjään. Kyselyn<br />

mukaan vain joka viides vastaa<strong>ja</strong> katsoi omaavansa<br />

riittävästi tietoa kysymyksessä mainituista riskeistä<br />

tai uhkakuvista. Enemmistö vastaajista katsoi tietämyksensä<br />

joistakin uhkakuvista riittäviksi, mutta<br />

tietotasossa on myös puutteita. Monista riskeistä<br />

haluttaisiin lisää tietoa. Terveyttä koskevien teemojen<br />

ohella tietoa haluttiin lisää muun muassa<br />

tietoturvasta, ympäristön saastumisesta <strong>ja</strong> ilmaston<br />

lämpenemisestä.<br />

Yksityiset ihmiset odottavat viranomaisten <strong>ja</strong><br />

poliitikkojen suojelevan kansalaisia riskeiltä <strong>ja</strong><br />

ottavan vastuun kansalaisten huolehtimisesta.<br />

Myös riskien hallinta <strong>ja</strong> kontrolli lainsäädännön<br />

avulla kuuluu poliittisille päättäjille. Riskituotteita<br />

valmistavan teollisuuden tai yritysten odotetaan<br />

tarjoavan ehkäisevää <strong>turvallisuus</strong>tietoa kansalaisten<br />

suojelemiseksi. Tiedemiesten vastuulla on kuluttajien<br />

mukaan riskien sosiaalisista seurauksista kertominen.<br />

Tiedeyhteisön tulee myös toimia irrallaan<br />

taloudellisista <strong>ja</strong> poliittisista intresseistä (Heinssen<br />

ym. 2002).<br />

<strong>Kuluttajien</strong> haluttiin ottavan kyselylomakkeella<br />

kantaa, mitkä tahot ovat heidän mielestään vastuussa,<br />

etteivät kysytyt uhkakuvat toteudu tai että<br />

niiden seuraukset olisivat mahdollisimman vähäiset.<br />

Pyysimme vastaajia nimeämään uhkakuvittain<br />

yhden eniten vastuussa olevan tahon. Tehtävä koettiin<br />

melko vaikeaksi.<br />

Kulutta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>koivat vastuuta riskien seurauksista<br />

eri toimijoiden kesken (taulukko 4). Median<br />

20<br />

15<br />

15<br />

8<br />

7<br />

6<br />

6<br />

5<br />

2<br />

roolia riskien vähentämisessä ei kuitenkaan<br />

nähty olennaisena. Päävastuullisiksi<br />

nousivat ihmiset itse, viranomaiset<br />

<strong>ja</strong> poliitikot (joita tarkasteltiin yhdessä).<br />

Tiedemiesten <strong>ja</strong> yritysten rooli riskien<br />

vähentämisessä oli huomionarvoista vain<br />

muutamassa uhkakuvassa. <strong>Kuluttajien</strong><br />

näkemykset vastuutahoista kytkeytyivät<br />

melko luontevasti edellä selostettuihin<br />

faktorianalyysillä esille saatuihin ulottuvuuksiin.<br />

Sekä sosiaalisissa että ympäristöriskeissä<br />

kulutta<strong>ja</strong>t näkivät ihmisen itse<br />

eniten vastuullisena (yli 60 %), tosin osittain<br />

viranomaisten/poliitikkojen kanssa.<br />

Ainoastaan rikollisuuden torjunnassa<br />

vastuun koetaan <strong>ja</strong>kaantuvan lähes tasan<br />

ihmisten sekä viranomaisten/poliitikkojen kesken.<br />

Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tutkimuksessa<br />

(2005) jopa 14 prosenttia vastaajista koki, että palovahingot<br />

kuuluisivat valtion maksettaviksi. Samoin<br />

16 prosenttia piti vuotovahinko<strong>ja</strong> yhteiskunnan<br />

korvauspiiriin kuuluvina vahinkoina. Molemmat<br />

tulokset osoittavat, että kuluttajien vakuutustietämyksessä<br />

on kohentamisen varaa. Jokavuotiset<br />

kevättulvat ovat myös esimerkki kuluttajien omalla<br />

vastuulla olevista riskeistä. Kotivakuutus ei niitä<br />

korvaa, koska ne eivät ole äkillisiä tai ennakoimattomia<br />

tapahtumia. Pahimpina sadekesinä valtio<br />

on tullut apuun <strong>ja</strong> myöntänyt tulvakorvauksia.<br />

On kuitenkin henkilön omalla vastuulla rakentaa<br />

talonsa tai kesämökkinsä niin lähelle rantaa, että se<br />

on tulvavaarassa joka vuosi.<br />

Myöskään lääkkeiden haittavaikutuksia ei<br />

yleensä korvata. Väärä tai sopimaton lääke saattaa<br />

estää tai viivyttää sairaudesta toipumisen <strong>ja</strong> aiheuttaa<br />

lisää lääkekustannuksia, kun sopivaa lääkitystä<br />

joudutaan kokeilemalla etsimään. Kela tulee apuun<br />

vain tarkoin ra<strong>ja</strong>tuissa tapauksissa suurten vuotuisten<br />

lääkekustannusten lisäkorvaa<strong>ja</strong>na.<br />

Julkiseen terveydenhuoltoon ei enää luoteta.<br />

SVK:n tutkimuksessa (2005) reilu puolet luottaa<br />

yhteiskunnan lupaukseen taata terveydenhuollon<br />

palvelut kaikille <strong>ja</strong> siksi peräti 80 prosenttia pitääkin<br />

vapaaehtoista sairaskuluvakuutusta järkevänä<br />

sijoituksena omaan terveydenhoitoonsa. Samassa<br />

tutkimuksessa peräti kolme neljästä vastaa<strong>ja</strong>sta<br />

koki, että poliittiset päättäjät antavat ylipäänsä<br />

liiallisia sosiaaliturvaa koskevia lupauksia, vaikka<br />

peräti 60 prosenttia oli sitä mieltä että yksilön<br />

tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta omasta<br />

sosiaaliturvastaan.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!