Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus
Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus
Kuluttajien arkipäivän riskit ja turvallisuus - Kuluttajatutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
geenimuunnellut elintarvikkeet<br />
ruokien lisäaineet<br />
lääkkeiden haittavaikutukset<br />
tietoturvaan kohdistuva rikollisuus<br />
ympäristön saastuminen<br />
ilmaston lämpeneminen<br />
kännykkäsäteily<br />
ydinvoima<br />
% maininnoista<br />
(n = 354)<br />
merkiksi poliitikoilla, tiedemiehillä tai yrityksillä.<br />
Myös median vastuuta voidaan arvioida riskeistä <strong>ja</strong><br />
uhkista puhuttaessa.<br />
Vastuukysymys on monitahoinen <strong>ja</strong> se liittyy<br />
muun muassa riskien luonteeseen, kuluttajien saamaan<br />
tietoon riskeistä <strong>ja</strong> tiedon lähettäjään. Kyselyn<br />
mukaan vain joka viides vastaa<strong>ja</strong> katsoi omaavansa<br />
riittävästi tietoa kysymyksessä mainituista riskeistä<br />
tai uhkakuvista. Enemmistö vastaajista katsoi tietämyksensä<br />
joistakin uhkakuvista riittäviksi, mutta<br />
tietotasossa on myös puutteita. Monista riskeistä<br />
haluttaisiin lisää tietoa. Terveyttä koskevien teemojen<br />
ohella tietoa haluttiin lisää muun muassa<br />
tietoturvasta, ympäristön saastumisesta <strong>ja</strong> ilmaston<br />
lämpenemisestä.<br />
Yksityiset ihmiset odottavat viranomaisten <strong>ja</strong><br />
poliitikkojen suojelevan kansalaisia riskeiltä <strong>ja</strong><br />
ottavan vastuun kansalaisten huolehtimisesta.<br />
Myös riskien hallinta <strong>ja</strong> kontrolli lainsäädännön<br />
avulla kuuluu poliittisille päättäjille. Riskituotteita<br />
valmistavan teollisuuden tai yritysten odotetaan<br />
tarjoavan ehkäisevää <strong>turvallisuus</strong>tietoa kansalaisten<br />
suojelemiseksi. Tiedemiesten vastuulla on kuluttajien<br />
mukaan riskien sosiaalisista seurauksista kertominen.<br />
Tiedeyhteisön tulee myös toimia irrallaan<br />
taloudellisista <strong>ja</strong> poliittisista intresseistä (Heinssen<br />
ym. 2002).<br />
<strong>Kuluttajien</strong> haluttiin ottavan kyselylomakkeella<br />
kantaa, mitkä tahot ovat heidän mielestään vastuussa,<br />
etteivät kysytyt uhkakuvat toteudu tai että<br />
niiden seuraukset olisivat mahdollisimman vähäiset.<br />
Pyysimme vastaajia nimeämään uhkakuvittain<br />
yhden eniten vastuussa olevan tahon. Tehtävä koettiin<br />
melko vaikeaksi.<br />
Kulutta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>koivat vastuuta riskien seurauksista<br />
eri toimijoiden kesken (taulukko 4). Median<br />
20<br />
15<br />
15<br />
8<br />
7<br />
6<br />
6<br />
5<br />
2<br />
roolia riskien vähentämisessä ei kuitenkaan<br />
nähty olennaisena. Päävastuullisiksi<br />
nousivat ihmiset itse, viranomaiset<br />
<strong>ja</strong> poliitikot (joita tarkasteltiin yhdessä).<br />
Tiedemiesten <strong>ja</strong> yritysten rooli riskien<br />
vähentämisessä oli huomionarvoista vain<br />
muutamassa uhkakuvassa. <strong>Kuluttajien</strong><br />
näkemykset vastuutahoista kytkeytyivät<br />
melko luontevasti edellä selostettuihin<br />
faktorianalyysillä esille saatuihin ulottuvuuksiin.<br />
Sekä sosiaalisissa että ympäristöriskeissä<br />
kulutta<strong>ja</strong>t näkivät ihmisen itse<br />
eniten vastuullisena (yli 60 %), tosin osittain<br />
viranomaisten/poliitikkojen kanssa.<br />
Ainoastaan rikollisuuden torjunnassa<br />
vastuun koetaan <strong>ja</strong>kaantuvan lähes tasan<br />
ihmisten sekä viranomaisten/poliitikkojen kesken.<br />
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tutkimuksessa<br />
(2005) jopa 14 prosenttia vastaajista koki, että palovahingot<br />
kuuluisivat valtion maksettaviksi. Samoin<br />
16 prosenttia piti vuotovahinko<strong>ja</strong> yhteiskunnan<br />
korvauspiiriin kuuluvina vahinkoina. Molemmat<br />
tulokset osoittavat, että kuluttajien vakuutustietämyksessä<br />
on kohentamisen varaa. Jokavuotiset<br />
kevättulvat ovat myös esimerkki kuluttajien omalla<br />
vastuulla olevista riskeistä. Kotivakuutus ei niitä<br />
korvaa, koska ne eivät ole äkillisiä tai ennakoimattomia<br />
tapahtumia. Pahimpina sadekesinä valtio<br />
on tullut apuun <strong>ja</strong> myöntänyt tulvakorvauksia.<br />
On kuitenkin henkilön omalla vastuulla rakentaa<br />
talonsa tai kesämökkinsä niin lähelle rantaa, että se<br />
on tulvavaarassa joka vuosi.<br />
Myöskään lääkkeiden haittavaikutuksia ei<br />
yleensä korvata. Väärä tai sopimaton lääke saattaa<br />
estää tai viivyttää sairaudesta toipumisen <strong>ja</strong> aiheuttaa<br />
lisää lääkekustannuksia, kun sopivaa lääkitystä<br />
joudutaan kokeilemalla etsimään. Kela tulee apuun<br />
vain tarkoin ra<strong>ja</strong>tuissa tapauksissa suurten vuotuisten<br />
lääkekustannusten lisäkorvaa<strong>ja</strong>na.<br />
Julkiseen terveydenhuoltoon ei enää luoteta.<br />
SVK:n tutkimuksessa (2005) reilu puolet luottaa<br />
yhteiskunnan lupaukseen taata terveydenhuollon<br />
palvelut kaikille <strong>ja</strong> siksi peräti 80 prosenttia pitääkin<br />
vapaaehtoista sairaskuluvakuutusta järkevänä<br />
sijoituksena omaan terveydenhoitoonsa. Samassa<br />
tutkimuksessa peräti kolme neljästä vastaa<strong>ja</strong>sta<br />
koki, että poliittiset päättäjät antavat ylipäänsä<br />
liiallisia sosiaaliturvaa koskevia lupauksia, vaikka<br />
peräti 60 prosenttia oli sitä mieltä että yksilön<br />
tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta omasta<br />
sosiaaliturvastaan.