Finland Yearbook - 1993

A H V E N A N M A A N M A A K U N T A - L A N D S K A P E T Å L A N D 483
A H V E N A N M A A N M A A K U N T A
Y le istä
K ansainvälisiin sopim uksiin p e rustuvana dem ilitarisoituna itsehallintoalueen a A h v e n a n m a a lla on erityisasem
a S uom essa. T ä s tä johtuen S u o m en tilastolliseen vuosikirjaan on liitetty erillinen A h venanm aata
käsittelevä osa, johon on koottu m aakunnan tärkeim m ät tiedot.
Luo nto
A h ve n a n m aa h an kuuluu kaikkiaan noin 6 5 0 0 saarta, joista noin 6 5 on asuttuja. Suurin saari on A h venanm
anner. K orkein kohta on O rrdalsklint (1 2 8 ,8 m m py.) Saltvikissä. Järviä ja lam pia on runsaat 160. A lueen
m aapin ta -a la on 1 5 2 6 ,6 km2 ja kokonaispinta-ala sisävesistöineen ja m erialueineen 6 7 8 4 ,3 km 2.
V ä estö ja ta lo u s e lä m ä
V u o d e n 1 9 9 2 lopussa asu kkaita oli 2 4 9 9 4 . T ä s s ä on lisäystä v uodesta 1 9 7 0 yli 2 0 prosenttia. R u n saat 40
prosenttia väestöstä asuu M aaria n h a m in a ss a , joka on A h venanm aan a in o a kaupunki ja toimii sen hallintoja
talouskeskuksen a. Lisäksi on 15 m aalaiskuntaa, joiden asukasluku v aih te lee 1 30:sta 3 102:een.
A h ve n a n m aa n elin k ein o e läm ä ä hallitsivat pitkään a lk u tu o ta n to ja m erenkulku. M aakunnasta kehittyi kuitenkin
1 9 6 0 - ja 1970-luvulla palveluyhteiskunta, jo ss a m atkailulla on suuri m erkitys. V uonna 1 9 9 2 oli m atkailijoiden
m ä ä rä yli 1 ,6 milj. P alvelusektori tu ottaa yli 8 0 prosenttia A h venanm aan bruttokansantuotteesta.
Itseh allin to
A h venanm aalla on laaja itsehallinto, johon kuuluu m m . oikeus laatia om ia lakeja. Lait s ä ä tä ä lakikäräjät, johon
kuuluu 3 0 yleisillä vaaleilla valittua jäs en tä. V altion ja A h venanm aan välisiä suhteita s ää d ellää n A h venanm
aa n itsehallintolaissa. Uusi itsehallintolaki astui voim aan 1 9 9 3 ja sen m ukana A h v e n a n m a a sai mm.
oikeuden s ä ä tä ä m aakunnan tilastoja koskevia lakeja.
Itsehallintoa koskevat asiat valm istelee ja hoitaa A h venanm aan m aakuntahallitus. S en y hteydessä toimii
keskusvirasto, jo ka jo h ta a hallintoa.
Itsehallinto sai alkunsa vuonna 1 91 7, kun ah venan m aala iset ryhtyivät pohtim aan mihin valtioon he kuuluisivat
ja anoivat liittymistä jälleen Ruotsiin. K oska Ruotsi ja Suom i eivät p ä ä s s e e t a sias sa yksim ielisyyteen, siirrettiin
kysym ys Kansainliiton ratkaistavaksi. Kansainliitto päättikin vuonna 1 921, e ttä A h v e n a n m a a kuuluisi S uom
een, m utta e ttä täm än tulisi ta a ta a h venan m aalaisille heidän ruotsin kielensä, kulttuurinsa ja paikalliset
ta p a n s a anta m alla heille itsehallinto. S a m a s s a yh teyd essä vahvistettiin m yös A h venanm aan dem ilitarisointi,
jo k a oli saanut alkunsa Krimin sodan jälk een 1856.
A h venanm aan ainoa virallinen kieli on ruotsi. A h venanm aalla on ollut o m a sini-kelta-punainen ristilippu
vuodesta 1 9 5 4 lähtien ja o m at postim erkit vuodesta 1 9 8 4 lähtien. A h v e n a n m a a on edustettuna Pohjoism aiden
neuvostossa ja osallistuu m inisterineuvoston työhön. A hvenanm aalaisilla on m yös eräänlain en om a
kansalaisuus, jo n ka s a a syntyessään tai jo ta voi a n o a asuttuaan A h v e n a n m aalla v ähintään viisi vuotta.
A h v e n a n m a a S u o m en tila s to llis e s s a vu o s ik irjassa
S eu raavie n om ien taulukoiden lisäksi A h v e n a n m a a sisältyy:
1. kaikkiin koko m aan lukuihin (paitsi tietilastoissa)
2. läänitaulukkoihin (yli 5 0 kertaa)
3. kuntataulukkoihin
2 0 (p inta-ala, väestö ym .; s. 6 8 -6 9 )
3 1 8 (kuntien talous; s. 3 1 6 -3 1 7 )
3 2 0 (kunnallisverotus; s. 3 3 1 -3 3 2 )
4. teem ataulukkoihin
3 (sääolot; s. 3 4 -3 5 )
2 6 7 (m erisatam at; s. 2 6 5 )
2 7 5 (lento asem ien liikenne; s. 2 6 9 )
Yksityiskohtaisem pia tietoja A h v e n a n m a a s ta s a a julkaisusta Statistisk Å rsbok för Å land, jo ta toim ittaa
A h ve n a n m aa n m aakuntahallitus.