Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus

More documents

Recommendations

Info

Paulina Tallroth Hallitusneuvos Oikeusministeriö KIELITAITOA KOSKEVISTA KELPOISUUSVAATIMUKSISTA JA NIIDEN MERKITYKSESTÄ VIRANSAANNIN EDELLYTYKSENÄ Johdanto Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen kielilain (423/2003) yhteydessä uudistettiin myös kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia ja kielitaidon osoittamista koskevat säännökset. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003, jatkossa kielitaitolaki), joka korvasi valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922), säädetään kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten asettamisesta, valtionhallinnon kielitutkinnoista ja tutkintomenettelystä. Lain nojalla annettiin valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003), joka korvasi suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/1987). Asetuksessa säädetään yksityiskohtaisemmin kielitutkinnoista ja kielitaidon eri osoittamistavoista. Uudet säädökset tulivat voimaan 1.1.2004. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan julkisten virkojen yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tämän lisäksi lailla tai asetuksella voidaan säätää niin sanottuja erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, jotka voivat koskea esimerkiksi kansalaisuutta, koulutusta tai kielitaitoa. Kelpoisuusvaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että virkaan nimitettävällä on ne tiedot ja taidot, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Tässä kirjoituksessa käsitellään kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, niiden säätämistä eri virkoja varten ja niiden merkitystä viransaannin edellytyksenä. Kielitaitolaki Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia, jota usein kutsutaan myös kielitaitolaiksi, voi kuvata eräänlaiseksi kielilain täytäntöönpanoa tukevaksi laiksi: kielilaki täsmentää kansalliskieliämme, suomea ja ruotsia, koskevia kielellisiä perusoikeuksia ja viranomaisten velvollisuuksia huolehtia näiden oikeuksien toteutumisesta. Kielitaitolaissa puolestaan säädetään viranomaisen vastuusta siitä, että sen henkilöstö suoriutuu kielellisten oikeuksien toteuttamisesta. Viranomaisella on esimerkiksi velvollisuus muun muassa koulutusta järjestämällä huolehtia henkilöstönsä kielitaidon ylläpidosta (2 §). 6
Kielitaitolain tarkoituksena oli korvata kaavamaisiin ratkaisuihin perustuva ja osittain epätarkoituksenmukaiseksikin koettu laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta joustavammalla lainsäädännöllä. Uusi lainsäädäntö antaa kullekin viranomaiselle entistä paremmat mahdollisuudet huolehtia kielellisten oikeuksien toteuttamisesta pitäen lähtökohtanaan toiminnan laatua ja henkilöstörakennetta. Uuden lain lähtökohtana on ennen kaikkea kunkin tehtävän edellyttämä, riittävä kielitaito. Keskeinen ajatus lain valmistelun yhteydessä oli, että niillä virkamiehillä, jotka tehtävissään tarvitsevat tiettyjä kieliä, olisi näiden kielten riittävä taito (HE 92/2002 vp). Laki ei kuitenkaan edellytä, että samankaan viraston jokaisella virkamiehellä tulisi olla samantasoinen ja yhtä laaja kielitaito: pääasia on, että kussakin virastossa on työtehtävien suorittamiseen riittävä suomen ja ruotsin kielen taito. Kielellisten oikeuksien toteutumisesta (HE 92/2002 vp) voitaisiin näin ollen huolehtia jakamalla tehtävät eri kieliä hallitsevien virkamiesten kesken. Keskeinen ajatus kielitaitolain uudistamisen taustalla oli myös se, että virkamiehillä tulee olla tehtäviensä edellyttämä tosiasiallinen kielitaito. Näin ollen muodollinen, kielitutkintotodistuksella osoitettava kielitaito ei yksin riitä, jollei virkaa hakeva henkilö tosiasiallisesti hallitse kieltä: kielitutkintotodistus nimittäin jää voimaan myös silloin, kun kyseistä kieltä ei ole käytetty pitkään aikaan ja käytännön kielitaito on heikentynyt. Tällainen muodollinen kielitaito ei riitä kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaamiseen. Viranomaisella on tästä syystä lain mukaan velvollisuus jo ennen viran täyttämistä varmistua siitä, että virkaan nimitettävällä on tehtävien edellyttämä kielitaito (3 §). Säännös koskee sekä muodollista todistusta kielitaidosta että tämänhetkistä tosiasiallista kielitaitoa, joka voidaan osoittaa esimerkiksi työhaastattelun yhteydessä muun muassa keskustellen tai laatimalla jokin teksti kyseessä olevalla kielellä. Uusi kielitaitolaki koskee kaikkia julkisyhteisöjen palveluksessa olevia henkilöitä, toisin sanoen virkamiesten lisäksi myös määräaikaisessa virkasuhteessa ja esimerkiksi työsuhteessa toimivia henkilöitä (HE 92/2002 vp). Tämä on muutos vanhaan lainsäädäntöön verrattuna ja se on perusteltu, sillä määräaikaisia virkasuhteita ja muita palvelussuhteita on yhä enemmän. Myös lain nimike kuvastaa muutosta. Jatkossa käytetään käytännön syistä ilmaisua ”virka”, kun tarkoitetaan lain soveltamisalaan kuuluvaa virkaa, virkasuhdetta tai muuta tehtävää. Kielitaitolain soveltamisala on kumottua lakia laajempi, sillä se koskee valtion viranomaisten lisäksi myös kunnallisia viranomaisia, itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian henkilöstöä. Lain yleiset säännökset henkilöstön kielitaidon ylläpitovelvollisuudesta ja hakijan kielitaidosta varmistautumisesta (2–4 ja 8 §) koskevat myös yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia, vaikka näillä muuten onkin omat henkilöstön kielitaitoa koskevat säännöksensä. Toinen merkittävä soveltamisalan laajennus suhteessa kumottuun lakiin on, että uusi laki koskee – kielilaista poiketen – kansalliskielten lisäksi muitakin kieliä. 7
Page 1 and 2: Tarja Leblay & Mikael Reuter (toim.
Page 3 and 4: SISÄLLYS/INNEHÅLL Johdanto. . . .
Page 5 and 6: KIRJOITTAJAT/FÖRFATTARE Anckar, Jo
Page 7 and 8: JOHDANTO Kaksikielisyys on aina oll
Page 9 and 10: Sten Palmgren Lagstiftningsråd Jus
Page 11 and 12: emöta allmänheten på båda språ
Page 13 and 14: genom lag eller förordning, men om
Page 15: nal hos myndigheterna. Detta behov
Page 19 and 20: sa ja asetuksessa säädetyin tavoi
Page 21 and 22: voivat koskea joko suomen tai ruots
Page 23 and 24: Rajoituksen kielitaitoa koskevien k
Page 25 and 26: Uusien säännösten tullessa tutui
Page 27 and 28: toimintakäytänteet eivät olleet
Page 29 and 30: innastuvat valtionhallinnon kielitu
Page 31 and 32: Valtionhallinnon kielitutkintojen a
Page 33 and 34: tutkinto Suomen kansalaisuutta hake
Page 35 and 36: Kielitaito, jota eri virkoihin eri
Page 37 and 38: Kielitutkintolautakuntien pitkäaik
Page 39 and 40: si riitti, että korkeakoulun perus
Page 41 and 42: Det gällde således att konstatera
Page 43 and 44: och aktualitetsprogrammen i radio o
Page 45 and 46: inledde i regel med att beklaga sig
Page 47 and 48: är ett finare instrument och språ
Page 49 and 50: Mirja Tarnanen Erikoistutkija, Jyv
Page 51 and 52: yhteiset ruotsin ja suomen kielen t
Page 53 and 54: •. maamerkkien käyttötarkoitus
Page 55 and 56: konaan ja korvataan uudella tehtäv
Page 57 and 58: tion) 1999. Standards for education
Page 59 and 60: Provkonstruktionen Erfarenheterna a
Page 61 and 62: edömning. För konstruktörerna ha
Page 63 and 64: Aarre Huhtala Kirkkohallitus ERINOM
Page 65 and 66: seen. Esimerkiksi luokanopettajilta
Page 67 and 68:
kut ovat kysyneet, kuinka monta pah
Page 69 and 70:
Marja Granlund Finanssineuvos Valti
Page 71 and 72:
esimiestensä kanssa. Kun esimiehet
Page 73 and 74:
Rekrytointia ei suunnitella ja kohd
Page 75 and 76:
Puhutun kielen monimuotoisuus Kieli
Page 77 and 78:
Valtionhallinnon kielitutkintojen p
Page 79 and 80:
Osallistuneiden määrät Suomen ki
Page 81 and 82:
kielitaitovaatimuksen perusteella,
Page 83 and 84:
EUROOPPA Luxemburg Luxemburgissa ke
Page 85 and 86:
. •..tukea.englannin-.ja.ranskank
Page 87 and 88:
Suullisen vuorovaikutuksen koe Koe
Page 89 and 90:
Osa osallistuu myös erikoistumisku
Page 91 and 92:
On myös todennäköistä, että ma
Page 93 and 94:
tion kielitutkintojärjestelmä, jo
Page 95 and 96:
Tutkintojen rinnastamismahdollisuus
Page 97 and 98:
Tutkintojen suorittaminen Tutkintoj
Page 99 and 100:
edustajilla on jo korkeakoulututkin
Page 101 and 102:
ningar för studerande inom de olik
Page 103 and 104:
12-16 timmar per poäng. Ju mindre
Page 105 and 106:
Material och metoder Motivationen
Page 107 and 108:
Redan nu kan man konstatera att all
Page 109 and 110:
Lagen ställer alltså inte här sp
Page 111 and 112:
atur i det andra inhemska språket
Page 113 and 114:
Raija Elsinen Johtaja/lehtori Joens
Page 115 and 116:
jälkimmäinen osa, liittävät kie
Page 117 and 118:
oinnista esitettiin. Lisäksi toivo
Page 119 and 120:
Taitotasokuvausten laatiminen Käyt
Page 121 and 122:
Taulukko 2. KORU-taitotasokuvaukset
Page 123 and 124:
Taulukko 3. KORU-taitotasokuvaukset
Page 125 and 126:
KORU-hankkeen suositukset yhteisist
Page 127 and 128:
Useassa ammattikorkeakoulussa on k
Page 129 and 130:
ARENEn kielityöryhmä 2006. Suosit
Page 131 and 132:
LIITTEET/BILAGOR Författningstexte
Page 133 and 134:
anomaisen kielen erinomaista suulli
Page 135 and 136:
12 § Maksut Kielitutkintolautakunn
Page 137 and 138:
LIITE 2 Valtioneuvoston asetus suom
Page 139 and 140:
6) käsitellä muita valtionhallinn
Page 141 and 142:
3 luku Kielitaidon osoittaminen yle
Page 143 and 144:
vosanan cum laude approbatur suomen
Page 145 and 146:
3) arvosana tyydyttävä tutkinnoss
Page 147 and 148:
5 luku Kielellisten oikeuksien turv
Page 149 and 150:
LIITE 4 Suomen perustuslaki 11.6.19
Page 151 and 152:
SUULLINEN.VUOROVAIKUTUS TASO A B. C
Page 153 and 154:
Question 2 Government.of..Canada...
Page 155 and 156:
Tyyppi III - Aukotettu teksti, joss
Page 157 and 158:
2. The memorandum was written to: .
Page 159 and 160:
LIITE 8 Kanada Julkishallinnon kiel
show all

Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?