Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ulkomaalaisia sijoittuu myös erityyppisiin palveluammatteihin, esimerkiksi linjaautonkuljettajiksi.<br />
Tällöin ulkomaalaiselta ei edellytetä mittavaa suomen ja ruotsin<br />
kielen taitoa, vaan kielitaidon tulee vastata tehtävän tarpeita. Esimerkiksi linja-autonkuljettajan<br />
– oli hän suomalainen tai ulkomaalainen – tulee lähinnä pystyä myymään<br />
matkalippuja sekä tarvittaessa opastamaan matkustajia. Kirjallisen kielitaidon osoittaminen<br />
on sitä vastoin tuskin tarpeellista.<br />
Kielitaitolain säännökset erivapaudesta (9 §) ja poikkeuksien säätämisestä suomen<br />
ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista (6 § 3 mom.) vaikuttavat<br />
yhtä lailla kansalliskieliä taitamattomien ulkomaalaisten kuin suomalaistenkin viransaantimahdollisuuksiin.<br />
Säännöksiä on käsitelty edellä korkeakoulututkintoa edellyttävien<br />
virkojen yhteydessä. Esimerkiksi valtiollisen tutkimuslaitoksen sellaisiin tutkijavirkoihin,<br />
joihin ei liity asiakaspalvelua, voidaan säätää muista korkeakouluviroista<br />
poikkeavat suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Tällöin<br />
virkaan voidaan nimittää ulkomaalainen tutkija, jolla on esimerkiksi vain jommankumman<br />
kielen taito tai muihin virkoihin edellytettyä vähäisempi suomen ja ruotsin<br />
kielen taito.<br />
Kansalliskieliä taitamattomien ulkomaalaisten asiantuntemusta ja osaamista voidaan<br />
näin ollen hyödyntää ainoastaan, jos henkilö voidaan sijoittaa tehtäviin, joissa<br />
hän ei tarvitse näitä kieliä ja jollei viranomaisten suomen- ja ruotsinkielinen toiminta<br />
tästä kärsi.<br />
Eräitä virkoja varten on perustuslain 125 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla säädetty<br />
laissa kansalaisuusvaatimus. Näihin virkoihin ei voida nimittää ulkomaan kansalaisia.<br />
Kansalaisuusvaatimus on kuitenkin nykyisin harvinainen, ja se edellyttää myös<br />
yhteisöoikeuden syrjimättömyysperiaatetta noudattaen perusteltua syytä. Tällaisena<br />
syynä voitaneen pitää merkittävää kansallista etua. Niin Suomessa kuin useimmissa<br />
muissakin Euroopan maissa kansalaisuusvaatimus on säädetty esimerkiksi tasavallan<br />
presidentin sekä tuomarin viran kelpoisuusvaatimukseksi.<br />
Tulevaisuudennäkymiä<br />
Uusi kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia ja kielitutkintoja koskeva lainsäädäntö<br />
on vielä nuori, ja sen luonteva soveltaminen ja monipuolisten mahdollisuuksien käyttäminen<br />
tullee viranomaisissa vielä vaatimaan jonkin aikaa. Vanhan kielilainsäädännön<br />
aikana ja muun muassa muiden kielten merkityksen kasvaessa julkishallinnossa<br />
kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset jäivät osittain kuolleiksi kirjaimiksi. Uusi<br />
lainsäädäntö korostaa muodollisen kielitaidon lisäksi nimenomaan tosiasiallista kielitaitoa.<br />
Vaatinee vielä totuttelua, ennen kuin viranomaisissa laajemmin sisäistetään ajatus<br />
siitä, että kielitaito muodostaa osan virkakelpoisuutta. Myös kielitaitoa koskevien<br />
kelpoisuusvaatimusten ja eduksi luettavan kielitaidon eron sisäistämiseksi tarvittaneen<br />
harjoittelua. Edelleen kestänee aikansa, ennen kuin julkisyhteisön työnantajat täydessä<br />
mittakaavassa soveltavat lain säännöksiä kielitaidon huomioon ottamisesta kaikissa<br />
henkilöstösuunnittelun ja -kehittämisen vaiheissa, työhönotosta henkilöstön kielitaidon<br />
jatkuvaan ylläpitoon.<br />
4
Change language