Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kehittämistyön toteuttaminen<br />
Opetushallituksen tehtäviin kuuluu uudistetun valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän<br />
ylläpitäminen, kehittäminen ja toimeenpanon valvonta. Opetushallituksen yhteydessä<br />
toimivat tutkintojen toimeenpanon toteuttamiseksi suomen ja ruotsin kielen<br />
kielitutkintolautakunnat ja eri puolille Suomea nimitetyt tutkintosuoritusten vastaanottajat<br />
(entiset apujäsenet).<br />
Järjestelmän kehittämistyö aloitettiin järjestelmän pohjan rakentamisesta, eli <strong>Opetushallitus</strong><br />
nimitti työryhmän valmistelemaan tutkintojärjestelmän perusteita. Työryhmä<br />
koostui valtionhallinnon edustajista, kielitaidon arvioinnin asiantuntijoista, molempien<br />
kielien kielitutkintolautakuntien jäsenistä ja apujäsenistä sekä opetushallinnon<br />
edustajista. Työryhmä laati asianmukaiset perusteet loppuvuoden 2002 ja alkukevään<br />
2003 aikana.<br />
Perustetyöryhmän tärkeimmät linjaukset<br />
<strong>Valtionhallinnon</strong> kielitutkintojen perusteet on velvoittavana noudatettava Opetushallituksen<br />
määräys, jonka varaan koko kielitutkintotoiminta perustuu. Perusteiden tulee<br />
sisältää kaikki tarvittava tieto järjestelmästä yleiskuvan haluavalle. Perusteet eivät<br />
sisällä yksityiskohtaisia toimintaohjeita tai muitakaan käytännön tutkintosuoritusten<br />
vastaanottoa tai tutkintojen suorittamista koskevia tarkempia ohjeita. Perusteille on<br />
siksi tunnusomaista tietynlainen yleisluontoisuus.<br />
<strong>Valtionhallinnon</strong> kielitutkintojen perusteiden laatimisessa haluttiin käyttää hyväksi<br />
jo olemassa olevaa yleisistä kielitutkinnoista saatua tietoa ja kokemusta kielitaidon<br />
arvioinnista, tutkintojärjestelmän sisällöstä ja käytänteistä. Perusteiden valmistelun<br />
lähtökohtana pidettiin sitä, että tutkintojärjestelmässä arvioidaan yleiskieltä, mutta<br />
samalla kuitenkin otetaan huomioon julkishallinnossa tarvittavan kielitaidon erityispiirteet.<br />
Erityispiirteiden huomioon ottaminen toteutuu perusteista löytyvien aihealueiden,<br />
kielenkäyttöfunktioiden ja viime kädessä käytettävien tehtävien kautta. Tehtävät<br />
ovat työelämään liittyviä, mutta eivät tiukasti ammattialakohtaisia, mikä mahdollistaa<br />
samojen tehtävien käytön eri aloja edustavien kokelaiden kielitaidon testauksessa.<br />
Tutkintojärjestelmän uudistamisen yhteydessä todettiin, että oli tarpeellista nojautua<br />
uuteen käsitykseen kielitaidosta ja sen arvioinnista. Perusteiden sisältöä laadittaessa<br />
nousivat esille muun muassa sellaiset käsitteet kuin kohderyhmän määrittely, funktionaalisuus,<br />
viestin välittyminen ja viestinnällisyys, arvioitavat taidot, vaadittavan osaamisen<br />
kuvaaminen ja taitotasoajattelu.<br />
Työryhmän ei tarvinnut ottaa perusteissa kantaa tutkintojen rakenteeseen eikä hyväksytyistä<br />
suorituksista annettaviin arvosanoihin, koska nämä asiat oli jo määritelty<br />
tutkintojärjestelmää koskevissa säädöksissä. Työryhmä laati eri osakokeisiin ja eri tasoille<br />
kielitaidon tasokuvaukset. Lisäksi tehtiin päätös siitä, että erinomaisen tason testi<br />
on erillinen, kun taas tyydyttävää ja hyvää kielitaitoa testataan yhteisellä testillä, jonka<br />
rakenteen suunnittelussa otetaan huomioon molempien taitotasojen vaatimukset.<br />
0
Change language