Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tarja Leblay<br />
Ylitarkastaja<br />
<strong>Opetushallitus</strong><br />
VALTIONHALLINNON KIELITUTKINTOJÄRJESTELMÄN<br />
UUDISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN<br />
Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän uudistamistyöhön.<br />
Järjestelmä otettiin uudistetussa muodossaan käyttöön vuonna 2004.<br />
Artikkelin lopussa pohditaan tutkintojärjestelmän lähivuosien kehittämishaasteita.<br />
Johdanto<br />
Valtion kielitutkintojärjestelmä perustui vuoden 2003 loppuun asti itsenäisyyden alkuajoilta<br />
peräisin olleeseen kielitaitolakiin (149/1922). Kielitaitolain lisäksi kielitutkintoihin<br />
liittyvää toimintaa sääteli vuonna 1987 annettu kielitutkintoasetus (442/1987).<br />
Valtion kielitutkintojen suomen ja ruotsin kielen lautakuntien sihteeritehtävät hoiti<br />
aiemmin oikeusministeriössä työskennellyt kielitutkintolautakuntien sihteeri. Tutkintojärjestelmä<br />
siirrettiin vuoden 2002 alusta lähtien Opetushallituksen vastuulle, jolloin<br />
myös lautakuntien sihteerin tehtävät siirtyivät Opetushallitukseen virkatyönä tehtäviksi.<br />
<strong>Valtionhallinnon</strong> kielitutkintojärjestelmän lähtökohtana on Suomen kaksikielisyys:<br />
suomen ja ruotsin kielet ovat perustuslain mukaan samanarvoisia (731/1999). Kaksikielisyyden<br />
periaatteen mukaisesti erityisesti julkishallinnon viranomaisten tulee<br />
pystyä antamaan kansalaisille palveluja molemmilla kansalliskielillä eli sekä suomeksi<br />
että ruotsiksi. Kansalliskielillä katsotaan olevan erityisasema maassamme puhuttuihin<br />
muihin kieliin verrattuna (423/2003).<br />
Kielitutkintojärjestelmää koskevat uudistetut säädökset astuivat voimaan vuoden<br />
2004 alusta. Tällöin otettiin käyttöön myös säädösten pohjalta rakenteellisesti ja sisällöllisesti<br />
uudistettu valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä. Uudistuneen kielitutkintojärjestelmän<br />
toimintaa ja rakennetta säätelevät nyt laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä<br />
vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin<br />
kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).<br />
Uudistamiseen johtaneita tekijöitä<br />
<strong>Valtionhallinnon</strong> kielitutkintojärjestelmän uudistaminen oli tarpeen, sillä entisen järjestelmän<br />
säädöspohja oli jo vanhentunut. Vanhentuneen säädöspohjan lisäksi vanhaa<br />
kielitutkintojärjestelmää arvosteltiin muun muassa siitä, että järjestelmä, sen sisältö ja<br />
6
Change language