Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Valtionhallinnon kielitutkinnot - Språkexamina i ... - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KIELITAIDON OSOITTAMINEN MUULLA TAVALLA KUIN<br />
VALTIONHALLINNON KIELITUTKINNOLLA<br />
Koulusivistyksen, ylioppilastutkinnon ja korkeakouluissa suoritettujen<br />
kielikokeiden ja kieliopintojen käyttäminen kielitaidon osoittamiseen<br />
Työryhmässä päätettiin säilyttää koulusivistys sekä korkeakouluissa suoritettavat kielikokeet<br />
ja -opinnot keskeisinä kielitaidon osoittamisen keinoina. Nykyisin enemmistö<br />
korkeakouluopiskelijoista osoittaakin korkeakouluopintojensa yhteydessä toisen<br />
kotimaisen kielen taidon tyydyttävän hallinnan, joka yleensä vaaditaan kaksikielisissä<br />
kunnissa valtion virkoihin. Tällöin erillistä valtionhallinnon kielitutkintoa ei tarvitse<br />
suorittaa. Poikkeuksena ovat ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneet henkilöt,<br />
joilta joissakin tapauksissa puuttuu virallinen näyttö sekä oman äidinkielensä erinomaisen<br />
tason että toisen kotimaisen kielen tyydyttävän tason hallinnasta.<br />
Vanhassa järjestelmässä erinomaisen kielitaidon (silloisen täydellisen kielitaidon)<br />
pystyi osoittamaan vielä nykyisissäkin säädöksissä säilytetyllä samalla kielellä saadun<br />
koulusivistyksen ja korkeakoulussa suoritetun kypsyysnäytteen yhdistelmällä. Työryhmä<br />
halusi kuitenkin laajentaa ylioppilastutkinnon käyttöä erinomaisen kielitaidon<br />
osoittamiskeinona, ja siten uudistetussa kielitutkintojärjestelmässä erinomaista kielitaitoa<br />
voi osoittaa suorittamalla asianomaisella kielellä ylioppilastutkinnon, johon sisältyy<br />
äidinkielen koe vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur tai suomi/ruotsi<br />
toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.<br />
Hyvän ja tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon osoittamista koskevat kohdat<br />
pysyivät pääosin ennallaan myös työryhmän ehdotuksessa (asetus 481/2003 §16–17).<br />
Ymmärtämisen taidon osoittamiseen opintojen avulla työryhmä sen sijaan ehdotti seuraavia<br />
muutoksia: suomen tai ruotsin kielen hyvän ymmärtämisen taidon voi saavuttaa<br />
suorittamalla ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana eximia cum laude<br />
approbatur toisen kotimaisen kielen pitkän oppimäärän kokeessa (A-kieli). Tyydyttävän<br />
kielen ymmärtämisen pystyy osoittamaan suorittamalla ylioppilastutkinnon, johon<br />
sisältyy vähintään arvosana cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen pitkän<br />
oppimäärän kokeessa (A-kieli) tai vähintään arvosana eximia cum laude approbatur<br />
toisen kotimaisen kielen keskipitkässä oppimäärässä (B-kieli). Lisätietoja kielitaidon<br />
osoittamisesta muulla tavalla kuin valtionhallinnon kielitutkinnolla löytyy M. Reuterin<br />
tässä julkaisussa olevasta artikkelista.<br />
Yleiset <strong>kielitutkinnot</strong><br />
Jo lähes kymmenen vuotta oli käyty keskustelua siitä, pitäisikö Suomen valtion toisen<br />
virallisen kielitutkintojärjestelmän, yleisten kielitutkintojen, suomen ja ruotsin kielen<br />
testien suoritukset voida rinnastaa valtionhallinnon kielitutkintojen suorituksiin. Työryhmä<br />
otti asiaan alusta lähtien myönteisen kannan, ja siten asetuksen 481/2003 13 §:<br />
ssä määritellään, miten yleisissä kielitutkinnoissa suoritettujen osakokeiden tasoarviot<br />
8
Change language