Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Suomen</strong> <strong>geologinen</strong> <strong>kartta</strong> 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>, <strong>Kallioperäkarttojen</strong> <strong>selitykset</strong>, lehdet 3331 ja 3242<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden kallioperä<br />
1. JOHDANTO<br />
1.1. Tutkimusalue<br />
Siilinjärven ja Kuopion 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>-mittakaavaiset kallioperäkartat (Lukkarinen 2<strong>000</strong>,<br />
2002) vastaavat <strong>Suomen</strong> kantakartaston lehtiä 3331 ja 3242. Niiden kattama alue käsittää<br />
suurimman osan Maaningan, Siilinjärven, Kuopion ja Karttulan kunnista sekä osia<br />
Pielaveden, Tervon, Lapinlahden, Suonenjoen, Leppävirran ja Vehmersalmen kunnista.<br />
Hieman vajaa neljäsosa (530 km 2 ) kartoissa esitettävän alueen kokonaispinta-alasta on<br />
vesistöä. Suurimmat asutuskeskukset ovat Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. Välittömästi<br />
Kuopion <strong>kartta</strong>-alueen länsipuolella on Karttula ja lounaispuolella Suonenjoki. Kartta-alueiden<br />
läpi kulkevat Kouvola–Kontiomäki-rautatie ja valtatie 5 (E63). Siilinjärveltä<br />
on tieyhteys itään Nurmekseen (kantatie 75) ja länteen päin Maaningan kautta Pielavedelle<br />
ja edelleen Keski-Suomeen (kantatie 77). Kuopion pohjoispuolella erkanee<br />
valtatie 5:stä valtatie 17 Joensuuhun ja eteläpuolella valtatie 9 Suonenjoen kautta Keski-Suomeen.<br />
Näiden pääteiden lisäksi alueella on runsas paikallis- ja metsäautotieverkosto.<br />
Vuoksen vesistöön kuuluva <strong>kartta</strong>-alueiden vesistö tarjoaa vesiliikenneyhteyden<br />
<strong>Suomen</strong>lahdelle.<br />
1.2. Aikaisemmat työt<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>lehdet sijoittuvat 1:400 <strong>000</strong>-mittakaavaisen <strong>Suomen</strong> geologisen<br />
yleiskartan (kivilaji<strong>kartta</strong>) lehden C3 (Kuopio) alueelle. Wilkmanin laatima<br />
<strong>kartta</strong> ilmestyi vuonna 1935. Karttaan liittyvä selitys valmistui Wilkmanin kuoleman<br />
jälkeen tri Erkki Mikkolan toimittamana vuonna 1938. Wilkmania aikaisempia kuvauksia<br />
alueiden kivilajeista esitti raporteissaan Thoreld jo vuosina 1863 ja 1864. Siilinjärven<br />
<strong>kartta</strong>-alueella Wilkmanin jälkeen kartoitti Nykänen (ONy) kesällä 1950 perus<strong>kartta</strong>lehtien<br />
3331 08, 11 ja 12 alueella (kartoitushavainnot GTK:n arkistossa). Outokumpu Oy:n<br />
Malminetsinnän toimesta kartoitettiin kesinä 1968–1970 malminetsintätöiden yhteydessä<br />
kallioperää lehtien 3331 12, 11, 09 ja 08 alueella (kartoitushavainnot Outokumpu<br />
Oy:n arkistossa). Puustinen (1971) tutki Siilinjärven keskustan itäpuolella (3331 11 ja<br />
12) sijaitsevaa alkalikiviesiintymää. Mainitun tutkijan lisäksi alkalikiviesiintymän kiviä<br />
ja niiden mineralogiaa selvitti Härmälä (1981). Oy Lohja Ab etsi karbonaattikiviesiintymiä<br />
vuonna 1977 Maaningan Pulkonkoskella (3331 06).<br />
Kuopion <strong>kartta</strong>-alueelta ja osin myös Siilinjärven <strong>kartta</strong>-alueelta ilmestyi ennen<br />
1:400 <strong>000</strong>-mittakaavaisen yleiskartan ja sen selityksen valmistumista Wilkmanin (1923)<br />
laatima kuvaus Kuopion seudun kivilajeista. Sen sisältämät yksityiskohtaiset kuvaukset<br />
ovat vieläkin erittäin käyttökelpoisia, varsinkin kohteista, joita ei asutuksen tai muun<br />
syyn takia enää löydetty kartoituksen aikana, joten tämä selitys ei tee niitä tarpeettomiksi.<br />
Wilkmania aikaisemmin kuvasi Aartolahti (1898) Jynkän ja Laivonsaaren grafiittiesiintymiä.<br />
Wilkmanin jälkeen Preston (1954) selvitti Kuopion keskustan ja lähialueen<br />
11
Change language