Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Suomen</strong> <strong>geologinen</strong> <strong>kartta</strong> 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>, <strong>Kallioperäkarttojen</strong> <strong>selitykset</strong>, lehdet 3331 ja 3242<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden kallioperä<br />
Kuva 11. Kalimetasomaattista kvartsiittia. Linssinsuojus 6,5 cm.<br />
Fig. 11. Potassium metasomatic quartzite. Diameter of the lens cap 6.5 cm.<br />
Kuopio, Puijo. 3243 12B, x = 6978,540; y = 3533,160.<br />
Kasurilanmäen pohjoisrinnettä (3331 11A, C) kiertävä kaarenmuotoinen kvartsiittiesiintymä<br />
sisältää useita paljastumia, joista osa on varsin laajoja ja korkeuseroltaankin<br />
huomattavia (noin 40 m), kuten Kalkkivuori ja Piikallio. Niistä jälkimmäistä nimitettiin<br />
Wilkmanin (1938, s. 27) aikaan Kuoppakallioksi. Kasurilanmäen kvartsiitti tunnettiin<br />
jo 1900-luvun alussa, jolloin sitä louhittiin <strong>Suomen</strong> Mineraali Oy -nimisen yhtiön toimesta<br />
tekniseen käyttöön (Wilkman 1938, s. 26). Kivi on vuoroin lasimaista ja vuoroin<br />
hienorakeista kerroksellisennäköistä kvartsiittia, jonka parissa ohuthieessä on havaittu<br />
sillimaniittia samoin kuin andalusiittia. Väri vaihtelee valkoisesta punertavaan (kuva<br />
12). Kivessä on runsaasti rakoilua. Tektoninen kontakti pohjagneissiin on nähtävissä<br />
Kalkkivuoren länsireunan paljastumassa. Kontakti arkosiittisiin pohjamuodostumiin<br />
puolestaan oli näkyvissä Kasurilanmäen länsireunalla, mutta Kuopio–Siilinjärvi-moottoritietä<br />
rakennettaessa se louhittiin pois.<br />
Siilinjärven Räimänkoskella on yhtenäinen kvartsiittiesiintymä Iso-Petäisen järven<br />
itäpuolella Konttivuoressa (3331 08C) ja Räimänmäen eteläreunassa (3331 11A). Siitä<br />
edelleen kaakkoon päin kilometrin verran on erillinen usean paljastuman käsittävä kvartsiittiesiintymä<br />
Pekolanniemessä (3331 10B). Kvartsiittiesiintymää ja siihen liittyviä<br />
karbonaattikiviä kuvasi Wilkman (1938, s. 26) 1900-luvun alkupuolella ja Åker (1986,<br />
s. 11) 1980-luvun alussa selvittäessään alueen kivilajeja. Kivi on uudelleen kiteytymisen<br />
vuoksi asultaan lasimaista, ja väri vaihtelee lähes valkeasta vaaleanharmaaseen. Primaarisia<br />
kerrosrakenteita ei ole havaittu. Kvartsiitin lisäksi kivessä on maasälpää ja serisiit-<br />
41
Change language