Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Suomen</strong> <strong>geologinen</strong> <strong>kartta</strong> 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>, <strong>Kallioperäkarttojen</strong> <strong>selitykset</strong>, lehdet 3331 ja 3242<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden kallioperä<br />
gneissilinssiä proterotsooisen kiillegneissin ympäröimänä. Niistä yhdestä löytyi kesän<br />
1995 kartoituksen aikana kvartsiittia ja kalkkisilikaattikiveä. Siinä kvartsiitti on kontaktissa<br />
pohjagneissin kanssa; tosin kontakti on jonkin verran tektonisoitunut. Seuraavana<br />
kesänä sen lisäksi löytyi vielä kolme esiintymää. Kvartsiitti on niissä hienorakeista ja<br />
lasimaista. Ne ovat vaihtelevasti raitaisia ja paikoin graniittisten suonien migmatoimia.<br />
6.1.3. Karbonaatti- ja kalkkisilikaattikivet<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueella karbonaattikivet ja kalkkisilikaattikivet ovat läheisesti<br />
toistensa kanssa samoissa esiintymissä. Siitä syystä kivilajeja ei ole eroteltu<br />
kallioperäkartoissa. Karbonaattikivet jaetaan koostumuksensa perusteella kalkkikiviin<br />
ja dolomiittikiviin. Kalkkikivi koostuu kalsiitista eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ).<br />
Dolomiittikivi sisältää kalsium-magnesiumkarbonaattia (CaMg(CO 3 ) 2 ). Siilinjärven ja<br />
Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden karbonaattikivet ovat pääasiassa dolomiittikiviä, eli niiden päämineraalina<br />
on dolomiittinen karbonaatti. Väriltään ne ovat joko vaaleanharmaita tai<br />
kellertäviä. Kivien raekoko vaihtelee pienirakeisesta jopa karkearakeiseen. Kivet ovat<br />
asultaan yleensä varsin massamaisia, ja monin paikoin on raitaisuutta, joka voi olla alkuperäistä<br />
kerroksellisuutta, mutta yleensä kivet ovat uudelleen kiteytyneet sen verran<br />
voimakkaasti, ettei primaarisia rakenteita voi varmuudella tunnistaa.<br />
Kartta-alueiden karbonaattikivet eivät koostu yksinomaan karbonaattimineraaleista,<br />
vaan niiden lisäksi kivissä on serpentiiniä, brusiittia, kondrodiittia, biotiittia, muskoviittia,<br />
diopsidia, tremoliittia, aktinoliittia, sarvivälkettä, kvartsia, plagioklaasia, oliviinia,<br />
sillimaniittia, granaattia ja kiisumineraaleja, kuten magneettikiisua ja rikkikiisua. Serpentiini<br />
esiintyy kyhmyinä, jotka ovat oliviinin tai humiitin pseudomorfooseja.<br />
Alumiinisilikaattimineraalien esiintyminen osoittaa Kuopion alueen karbonaattikivien<br />
olevan alkujaan jossakin määrin hiekan ja savensekaisia CaCO 3 - ja MgCO 3 -saostumia<br />
eli sedimenttejä, joita kerrostui rannan läheisiin altaisiin jonkin verran syvempään<br />
veteen kuin mihin kvartsihiekat kerrostuivat (Wilkman 1923, s. 34, Aumo 1983a, s.<br />
46).<br />
Vulkaanisen toiminnan aikana karbonaattikerrostumiin tunkeutui magmaliuoksia,<br />
jolloin tapahtui metasomatoosiksi kutsuttua aineenvaihduntaa liuosten ja karbonaatin<br />
välillä. Piidioksidin (SiO 2 ) ja karbonaatin reagoidessa keskenään syntyi karbonaattikerrostumiin<br />
vyöhykkeitä, joiden kivilajia nimitetään kalkkisilikaattikiveksi. Kalkkisilikaattikiveä<br />
kutsutaan myös karsikiveksi tai lyhyesti karreksi. Kalkkisilikaattikivien<br />
tyypillisiä silikaattimineraaleja kvartsin ja plagioklaasin (An 40–50 ) lisäksi ovat diopsidi,<br />
tremoliitti, epidootti, flogopiitti ja sarvivälke. Vähäisessä määrin tavataan myös penniiniä,<br />
titaniittia, muskoviittia ja spinelliä (pleonasti), epidoottia ja opaakkia. Paikoin on<br />
sellaisia esiintymiä, joissa diopsidi ja tremoliitti ovat erillisinä raitoina, mikä saattaa olla<br />
primäärikerroksellisuutta. Diopsidivaltaiset karsikivet ovat usein melko karkearakeisia<br />
ja massamaisia, kun sen sijaan enimmäkseen tremoliitista koostuvat karsikivet ovat<br />
hienorakeisempia ja niissä näkyy selvä suuntaus. Karsikiviosueet ovat väriltään usein<br />
vihertäviä ja sisältämiensä silikaattimineraalien vuoksi karbonaattikiveä paljon kovempia.<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden karbonaattikivi- ja kalkkisilikaattikiviesiintymät<br />
ovat varsin pienialaisia. Yhtenä syynä voi olla kivilajin pehmeys, ja siksi kivi on<br />
rapautunut ja peittynyt kohollaan olevia kovempia kivilajeja useammin irtomaakerros-<br />
47
Change language