Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Suomen</strong> <strong>geologinen</strong> <strong>kartta</strong> 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>, <strong>Kallioperäkarttojen</strong> <strong>selitykset</strong>, lehdet 3331 ja 3242<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden kallioperä<br />
veden ja Maaningan kuntien rajalla Palokankaalla (3331 03B) noin 1,5 km Saarisen<br />
järven pohjoispuolella. Nämä diopsidivaltaiset karsikiviesiintymät voivat edustaa arkeeisen<br />
pohjan päällä olevia pohjarapautuman karsikiviä, jollaisia Paavola (1988, s. 11)<br />
on kuvannut pohjoispuolella olevalta Lapinlahden <strong>kartta</strong>-alueelta. Kuivasteenmäen ja<br />
Toson esiintymissä on serttimäistä kvartsikiveä ja molemmat esiintymät ovat pohjagneissin<br />
tuntumassa. Onkin mahdollista, että myös ne edustavat kalkkirikkaampaa pohjan<br />
päälle kehittynyttä rapautumaa.<br />
6.1.3.2. Esiintymät Kuopion <strong>kartta</strong>-alueella<br />
Kuopion keskustan ja lähialueen karbonaattikivet kuuluvat Aumon (1983a, s. 33, 1983b,<br />
s. 90) nimeämään litostratigrafiseen Petosen muodostumaan (ks. Stratigrafia s. 173).<br />
Siilinjärven <strong>kartta</strong>-alueen puolelle sijoittuvan Laivonsaaren Laivonmäen länsirinteen<br />
karbonaattikiviesiintymän jatke löytyy Kuopion <strong>kartta</strong>-alueen puolelta Pienestä Neulalahdesta<br />
(3242 09D), jossa Neulaniemen kärkeen vievän maantien molemmin puolin on<br />
pienet paljastumat karrensekaista karbonaattikiveä.<br />
Pienen Neulalahden esiintymän jälkeen karbonaatti- ja karsikiveä on Vuorilammen<br />
ja Kolmisoppi-järven välisellä kannaksella (3242 12A). Wilkman (1923, s. 46) nimitti<br />
esiintymää Kolmisopen–Vuorilammen vyöhykkeeksi. Alueella on viisi paljastumaa,<br />
jossa kalsiittis-dolomiittisen karbonaattikiven joukossa on diopsidi-tremoliittipitoista<br />
kiveä. Kalsiitin lisäksi karbonaattikivi sisältää serpentiiniä, muskoviittia ja brusiittia.<br />
Karsiosissa on diopsidia, tremoliittia ja kalsiittia. Vuorilammen kaakkoispäässä olevan<br />
paljastuman itäreunassa kivi on lasimaista kvartsiittia. Se vaihettuu länteen päin vähitellen<br />
kvartsi-maasälpäliuskeeksi, jossa on kiille- ja karsipitoisia raitoja. Kyseessä on<br />
ilmeisesti kvartsiitin ja kalkkisilikaattikiven vaihettumisvyöhyke. Esiintymään on tunkeutunut<br />
karkearakeisia graniittipegmatiittijuonia.<br />
Kuopion keskustasta vajaa kaksi kilometriä koilliseen on Wilkmanin (1923, s. 49)<br />
aikana ollut Tiihotarmäen kohdalla, nykyisen Saarijärven asuinalueen paikalla (3242<br />
12D) monttuja, joista on louhittu karbonaattikiveä. Tuosta vyöhykkeestä, joka on kallioperä<strong>kartta</strong>an<br />
rajattu aikaisempien tietojen (Wilkman op. cit.) perusteella, on nähtävissä<br />
enää pieni karrensekaisen paljastuman nokka rautatiealikäytävän vieressä vyöhykkeen<br />
kaakkoispäässä. Vyöhykkeen luoteispäässä oli vielä vuonna 1986 näkyvissä kalkkisilikaattikiveä<br />
sisältävä paljastuma, mutta nykyisin sekin on asutuksen alla. Edellisen<br />
esiintymän lisäksi Männistön kaupunginosassa on Itkonniemelle vievän kevyenliikenteen<br />
tien reunassa kalkkisilikaattista kiveä sisältävä yksittäinen karbonaattikiviesiintymä.<br />
Kiven raitaisuudesta päätellen esiintymä viettää 30˚:een kulmassa etelälounaaseen. Esiintymän<br />
pohjoispuolella on aikaisemmin mainittu Männistön erityiskoulun pihassa oleva<br />
kvartsiitti. Tästä paikasta noin 500 m itäkoilliseen sijaitsevassa Pirttiniemessä on ollut<br />
kuoppia, joista on louhittu karbonaattikiveä, mutta niitä ei kartoituksessa löydetty, ja<br />
Wilkmankin (op. cit.) mainitsee niiden olleen jo metsittyneitä. Kelloniemen alueella<br />
urheilukentän kaakkoisreunassa ja vajaa 200 m kentästä pohjoiseen sijaitsevissa pienissä<br />
paljastumissa on kalkkisilikaattikiveä. Niiden itäpuolella on kvartsiittia, mutta kivien<br />
välinen kontakti ei ole paljastuneena.<br />
Kuopion keskustan eteläpuolella Jynkänniemen etelärannalta (3232 12A) alkaa noin<br />
4 kilometriä pitkä, pystyasentoinen karbonaattikivi-/kalkkisilikaattikivivyöhyke, joka<br />
ulottuu luoteispäästään Pienen Neulamäen itärinteen rautatietunnelin pohjoispuolelle.<br />
Huomo (1978, s. 15) kuvasi rautatietunnelin seinämästä tähän vyöhykkeeseen kuuluvan<br />
60 metriä paksun kalkkikivikarsimuodostuman. Wilkman (1923, s. 36) havaitsi vyöhyk-<br />
51
Change language