Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...

More documents

Recommendations

Info

Suomen geologinen kartta 1:100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3331 ja 3242 Heikki Lukkarinen taisiksi. Tämän vuoksi neosomi- /leukosomiainekseksen suhteellista ikää leikkaussuhteen perusteella on vaikea määrittää, varsinkin jos paljastumalla on nähtävissä vain kohta jossa vanhemmat ja nuoremmat suonet ovat yhdensuuntaisesti. Leikkaussuhteiden perusteella juonet ovat yleensä suonitusta nuorempia, mutta siitä ei ole varmuutta, ovatko ne iältään paleoproterotsooisia vai arkeeisia. Migmatiittigneissien alkuperä ei myöskään ole täysin yksiselitteinen: ne voivat olla alkujaan erilaisia magma- ja sedimenttikiviä, jotka deformaatiotapahtumissa muuttuivat ulkonäöltään nykyisin nähtäviksi seoskiviksi eli migmatiiteiksi (Preston 1954, s. 16). Primaarisena pidettäviä sedimenttirakenteita ei niistä kuitenkaan ole varmuudella tavattu. Amfiboliittiset kappaleet ja osueet voivat edustaa vulkaanisten kivien jäänteitä (Preston 1954, s. 15, 24). 5.1.2. Granitoidit Granitoidit ovat migmatiittisia juovais-raitaisia gneissejä tasalaatuisempia mutta selvästi suuntautuneita eli syväkivimäisiä gneissejä (ortogneissejä). Koostumukseltaan ne ovat granodioriittis-tonaliittisia mutta paikoin myös kvartsidioriittisia. Suuntaus voi olla joko pilsteisyyttä, jolloin mineraalit ovat asettuneet samansuuntaisiksi olematta kuitenkaan liuskeisia, tai ohutraitaisuutta, jolloin vaaleat mineraalit muodostavat 1–5 mm leveitä suoraviivaisia raitoja. Paikoin, kuten Kuopion doomien alueella (3242 12), on nähtävissä myös silmägneissirakenteisia muunnoksia. Raekooltaan granitoidit ovat joko pieni- tai keskirakeisia. Niiden väri vaihtelee vaaleanharmaasta tummanharmaaseen. Kivien päämineraaleina on plagioklaasia (An 15–30 ), kvartsia, biotiittia ja sarvivälkettä. Kalimaasälvän määrä vaihtelee päämineraalista aksessoriseen. Aksessorisesti on titaniittia, apatiittia, opaakkia, zirkonia, kloriittia ja epidoottia. Silmägneissien ”silmät” ovat linssimäisiksi deformoituneita kalimaasälpärakeita, joiden koko vaihtelee alle senttimetristä 3–4 senttimetriin. Rakeet voivat olla joko yhtä isoa kidettä tai usean rakeen yhteenkasvettumia. Granitoidien vaaleat raidat koostuvat pääasiassa oligoklaasisesta plagioklaasista ja kvartsista eli koostumus vastaa trondhjemiittia. Graniittisia suonia esiintyy myös, mutta leikkaussuhteiden perusteella – leikkaavat trondhjemiittisia suonia – ne voivat olla iältään paleoproterotsooisia. Edellä kuvattuja granitoideja on tavattu juovais-raitaisten gneissien joukossa vaihtelevan kokoisina esiintyminä, jopa niin että molempia tyyppejä on samalla kallioalueella, mutta yhtään varmaa migmatiitteja leikkaavaa kontaktia ei ole kuitenkaan havaittu. Granodioriittis-tonaliittisia granitoidialueita ei ole esitetty kivilajikartassa, mutta yksi kivityypin laajempia esiintymiä on Maaningan Kivimäessä (3331 03D). Sen zirkonin U-Pb-ikä on 2 693 ± 13 Ma (A279, s. 147). Siilinjärven kallioperäkarttaan on merkitty viisi laajempaa graniitista koostuvaa granitoidialuetta (3331 12, 09), koska kiviä leikkaavien metadiabaasijuonien vuoksi niiden on oletettu olevan iältään arkeeisia. Ne ovat väriltään vaaleanharmaita ja -punertavia ja raekooltaan keskirakeisia ja paikoin karkearakeisia. Kalimaasälvän (mikrokliini), kvartsin ja plagioklaasin (oligoklaasi) lisäksi ne sisältävät vähän biotiittia ja sarvivälkettä. Aksessorisesti on apatiittia, titaniittia ja opaakkia. Hökösenjärven itäpuolella (3331 09D) sijaitsevan esiintymän kivi on jonkin verran pilsteinen. Saarismäen itäpuolen (3331 12B) graniitissa on runsaasti sinertäviä kvartsihajarakeita. Siilinjärven alkalikiviesiintymän länsireunan tuntumassa sijaitsevassa kahdessa graniittiesiintymässä, Ansamäessä ja Raasiossa (3331 12C, D), on myös sinertäviä kvartsihajarakeita. Alkalikiviesiintymän itä- 26
Suomen geologinen kartta 1:100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3331 ja 3242 Siilinjärven ja Kuopion kartta-alueiden kallioperä puolella, Kuuslahden Kuusimäen (3331 12C) keskirakeisessa graniitissa on sulkeumana juovaista tonaliittista pohjagneissiä. Graniittia leikkaavat useat metadiabaasijuonet. 5.1.3. Kvartsi-maasälpägneissit Siilinjärven kallioperäkartassa on myös kaksi, mineralogialtaan ja asultaan ympäristöstään selvästi poikkeavaa kvartsi-maasälpägneissialuetta. Niistä itäisempi sijaitsee Kuuslahdessa (3331 12C) ja läntisempi Hökösenjärven eteläpuolella (3331 09C). Niiden on oletettu olevan iältään arkeeisia, koska niitäkin leikkaavat proterotsooiset metadiabaasijuonet. Kuuslahden gneissi sisältää päämineraaleina kvartsin ohella plagioklaasia (oligoklaasi). Aksessorisesti on muskoviittia, kloriittia, titaniittia, epidoottia ja opaakkia. Kivessä kvartsi ja plagioklaasi sekä kvartsi, plagioklaasi ja muskoviitti muodostavat omia 3–5 mm leveitä raitoja. Hökösenjärven esiintymässä on kvartsin, mikrokliinin ja oligoklaasisen plagioklaasin lisäksi runsaasti biotiittia. Aksessorisesti on muskoviittia, epidoottia, apatiittia, titaniittia, zirkonia ja opaakkia. Kivien alkuperä on epäselvä, mutta ne saattavat edustaa arkeeisia sedimenttejä. 5.1.4. Kvartsihajarakeiset migmatiitit ja granitoidit Siilinjärven kartta-alueella (3331 12) on alkalikiviesiintymän länsipuolella, noin 5 km leveässä vyöhykkeessä olevissa migmatiiteissa ja granitoideissa kvartsihajarakeita – kvartsisilmäkkeitä. Kallioperäkartalla vyöhykkeessä on kvartsin merkkejä. Väriltään rakeet ovat lasimaisen harmaita tai hieman sinertäviä. Ne ovat joko yksittäisiä kiteitä tai kidekasaumia. Niiden koko vaihtelee 2 mm:stä 10 mm:iin. Hajarakeiden esiintyminen karbonatiittiesiintymän läheisyydessä liittyy ilmeisesti kvartsimetasomatoosiin. Ominaista näille kiville on myös epidootin esiintyminen vaihtelevan kokoisina osueina ja kiven hiusrakojen täytteenä. Myös kivien plagioklaasi on usein muuttunut epidootiksi niin voimakkaasti, että alkuperäisestä mineraalista on tunnistettavissa enää plagioklaasin kidemuoto. Kvartsiutuminen ja epidoottiutuminen ovat iältään todennäköisesti arkeeista, koska kvartsikiteitä tavataan kivissä, joita metadiabaasijuonet leikkaavat, muttei itse juonissa. Vastaavanlaisia epidoottiutuneita pohjagneissejä on myös Lapinlahden kartta-alueen (3332 10) puolella metasomaattisesti muuttuneessa vyöhykkeessä (Paavola 1988, s. 13). 5.2. Siilinjärven alkalikivikompleksi Suomen arkeeisen kallioperän erikoisimman kivilajiseurueen muodostaa Siilinjärven alkalikivikompleksi, joka koostuu magmaattisista karbonatiitti- ja glimmeriittisarjan kivilajeista ja syeniittis-feniittisistä kivistä (Puustinen 1971, Härmälä 1981). Erikoiseksi sen tekevät paitsi kivilajit myös ikä, sillä karbonatiitin zirkonin U-Pb-ikä on 2 610 miljoonaa vuotta ja siten oman kivilajinsa vanhimpia tunnettuja edustajia maa pallolla. Näitä kiviä on pohjois-eteläsuuntaisessa, vajaa kaksi kilometriä leveässä vyöhykkeessä, joka alkaa Siilinjärven kuntakeskuksen Simonsalosta ja jatkuu Kolmisopen itäpuolitse edelleen pohjoiseen Lapinlahden kartta-alueelle (3332 10C). Siilinjärven ja Lapinlahden kartta-alueiden rajalla Pahkalammen kohdalla kompleksi jakaantuu itäiseen ja läntiseen haaraan. Karbonatiitti- ja glimmeriittisarjan kivilajit sijaitsevat yleensä vyöhykkeen 27
Page 1: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Suomen geo
Page 4 and 5: Lukkarinen, H. 2008. Pre-Quaternary
Page 7 and 8: SISÄLLYSLUETTELO - CONTENTS 1. Joh
Page 9: 8.4. K-Ar-isotooppitutkimukset ....
Page 12 and 13: Suomen geologinen kartta 1:100 000,
Page 76 and 77:
Suomen geologinen kartta 1:100 000,
Page 78 and 79:
Page 80 and 81:
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
Page 128 and 129:
Page 130 and 131:
Page 132 and 133:
Page 134 and 135:
Page 136 and 137:
Page 138 and 139:
Page 140 and 141:
Page 142 and 143:
Page 144 and 145:
Page 146 and 147:
Page 148 and 149:
Page 150 and 151:
Page 152 and 153:
Page 154 and 155:
Page 156 and 157:
Page 158 and 159:
Page 160 and 161:
Page 162 and 163:
Page 164 and 165:
Page 166 and 167:
Page 168 and 169:
Page 170 and 171:
Page 172 and 173:
Page 174 and 175:
Page 176 and 177:
Page 178 and 179:
Page 180 and 181:
Page 182 and 183:
Page 184 and 185:
Page 186 and 187:
Page 188 and 189:
Page 190 and 191:
Page 192 and 193:
Page 194 and 195:
Page 196 and 197:
Page 198 and 199:
Page 200 and 201:
Page 202 and 203:
Page 204 and 205:
Page 206 and 207:
Page 208 and 209:
Page 210 and 211:
Page 212 and 213:
Page 214 and 215:
Page 216 and 217:
Page 218 and 219:
Page 220 and 221:
Page 222 and 223:
Page 224 and 225:
Page 226 and 227:
Liite 2. Siilinjärven ja Kuopion k
Page 228:
Liite 2. jatkuu Appendix 2. continu
Page 232:
ISBN 978-952-217-034-7 (PDF) www.gt
show all

Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?