Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Suomen geologinen kartta 1:100 000 Kallioperäkarttojen selitykset ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Suomen</strong> <strong>geologinen</strong> <strong>kartta</strong> 1:<strong>100</strong> <strong>000</strong>, <strong>Kallioperäkarttojen</strong> <strong>selitykset</strong>, lehdet 3331 ja 3242<br />
Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueiden kallioperä<br />
Kallioperäkartoituksessa löytyi Hökösen kylän Surmasuon alueelta (3331 09C) kolmeen<br />
paljastumahavaintoon pohjautuva, aikaisemmin tuntematon syeniittiesiintymä.<br />
Sen kivi on raekooltaan keskirakeista, paikoin karkearakeista. Väriltään kivi on punertavaa.<br />
Päämineraalien kalimaasälvän (mikrokliini) ja sarvivälkkeen lisäksi siinä on vähän<br />
plagioklaasia (oligoklaasi) ja kvartsia, minkä perusteella koostumus vastaa alkalimaasälpäsyeniittiä.<br />
Aksessorisesti on biotiittia, titaniittia ja apatiittia. Ulkonäöltään<br />
Hökösen syeniitti muistuttaa Kemiran kaivoksen syeniittiä, mutta sen suhdetta kaivoksen<br />
esiintymään ei tiedetä. Mikrotonaliittiset juonet leikkaavat kiveä.<br />
Karttalehtiselityksessään Wilkman (1938, s. 119) kuvaa kalsiittirikkaan syeniitin,<br />
joka sijaitsee noin 1,5 km Siilinjärven asemalta itään, maantien kaakkoispuolella amfiboliitin<br />
ja graniittigneissin (pohjagneissi) rajalla. Koostumukseltaan se on Wilkmanin<br />
(op. cit.) mukaan samanlainen kuin Saenharjun (nyk. Sadeharju, 3332 10C) syeniitti.<br />
Etäisyyden perusteella kohde sijoittuu nykyisen Tynnörisen alueelle (3331 11D) ja kuuluu<br />
Saenharjun syeniitin tavoin Siilinjärven syeniittiesiintymään. Amfiboliitti on ilmeisesti<br />
alueen metadiabaasijuonia.<br />
6. PALEOPROTEROTSOOINEN KALLIOPERÄ<br />
Paleoproterotsooiset (svekokarjalaiset) kivilajit ovat arkeeisia kivilajeja nuorempia,<br />
ja ne muodostavat syntytapansa perusteella kolme pääryhmää: pintasyntyiset kivilajit,<br />
syväkivet ja juonikivet. Pintasyntyiset kivet syntyvät sananmukaisesti maan pinnalla<br />
joko kuivalle maalle tai veteen. Ne jaetaan edelleen sedimentti- eli kerrostuneisiin kiviin<br />
ja vulkaanisiin eli tulivuoren kiviin. Syväkivet kiteytyvät kivisulasta eli magmasta maan<br />
kuoressa 5–20 km:n syvyydessä. Juonikivet puolestaan syntyvät kivisulasta, kun se<br />
tunkeutuu kuoren halkeamiin, rakoihin, muttei purkaudu maanpinnalle asti. Syväkivien<br />
ja juonikivien magmaa tunkeutui pintasyntyisiin kivilajeihin, kun ne olivat geologisten<br />
liikuntojen aikana syvällä maan uumenissa. Paleoproterotsooisia syväkiviä ja juonia<br />
tavataan myös arkeeisten pohjagneissien joukossa.<br />
6.1.1. Arkosiitit ja konglomeraatit<br />
6.1. Pintasyntyiset kivilajit<br />
Arkosiitti on arkoosihiekasta metamorfoitunutta, pääasiassa kvartsia ja maasälpää sisältävää<br />
kiveä. Alunperin arkoosihiekkaa syntyi muinaisten, arkeeisten kallioiden rapautumistapahtumassa.<br />
Hiekka kerrostui silloisen meren rantaan kerrostumisalustaksi paljastuneen<br />
arkeeisen pohjagneissin päälle. Siilinjärven ja Kuopion <strong>kartta</strong>-alueella arkosiittisia<br />
kiviä esiintyykin arkeeisten pohjagneissien ja paleoproterotsooisten kvartsiittien<br />
välissä vaihtelevan paksuina kerrostumina, mutta ne voivat myös puuttua kokonaan.<br />
Arkosiittien ja arkeeisen pohjagneissin välistä rajapintaa, kontaktia, pääsee harvoin näkemään,<br />
koska kontaktiin on usein tunkeutunut graniittista kiviainesta. Arkosiittisissa<br />
kerrostumissa on muutamassa paikassa välikerroksina suurempia kivilajipallosia sisältäviä<br />
sorakerroksia, konglomeraattia. Kivilajipalloset eli klastit ovat yleensä varsin pyöristyneitä,<br />
mikä viittaa joko aineksen pitkään kuljetusmatkaan tai voimakkaaseen veden<br />
(joki tai rantavyöhyke) kuluttavaan toimintaan. Kivilajipalloset saattavat olla toisissaan<br />
kiinni, jolloin niiden välissä ei ole juuri lainkaan iskos- eli matriksiainesta. Konglome-<br />
35
Change language