Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
98<br />
.......<br />
Kyläsaari-Munkkisaari-Kata<strong>ja</strong>luoto louhintatyöt<br />
käynnistyivät kesäkuussa 1982. Kata<strong>ja</strong>luodon eteläpuolella<br />
aukeava poistotunneli otettiin käyttöön<br />
vuoden 1986 lopulla. Vuonna 1994 kaikki jätevedet<br />
Helsingistä <strong>ja</strong> ympäröivistä kunnista johdettiin<br />
puhdistettuina ulkosaariston reunaan, noin seitsemän<br />
kilometrin päähän <strong>Helsingin</strong> eteläkärjestä <strong>ja</strong><br />
noin 20 metrin syvyyteen. 25<br />
Tunnelin rakentaminen kesti kauan, <strong>ja</strong> meren<br />
alla kulkeva työmaa herätti kiinnostusta. Diplomiinsinööri<br />
Esko Tiainen on muistellut, kuinka tilitarkastus<strong>ja</strong>osto<br />
kävi välillä vierailemassa työmaalla:<br />
”Jutustelu kävi vilkkaasti kun ajoimme märässä<br />
<strong>ja</strong> pimeässä reiässä, jota valaisivat vain auton<br />
valot. Kun lähdimme a<strong>ja</strong>maan Kata<strong>ja</strong>luotoon päin<br />
kerroin näille tilintarkastajille, että tässä on melkein<br />
8 kilometriä tätä pimeätä märkää putkea <strong>ja</strong><br />
että päällä on muutama kymmenen metriä kalliota<br />
<strong>ja</strong> Suomenlahden vettä. Tunnelin päässä on louhittu<br />
40-metrinen pystykuilu, jossa on noin kolmen<br />
<strong>ja</strong> puolen metrin tulppa merenpoh<strong>ja</strong>ssa. Se tulppa<br />
on valmiiksi panostettavana. Ei muuta kuin tulpan<br />
räjäytys pois, niin tunneli on käytössä. En päässyt<br />
Meriviemäri vihittiin virallisesti käyttöön vuonna 1987. Juhani Koskivaara. HSY.<br />
juttua loppuun, kun vieraat jo hiljenivät <strong>ja</strong> sanoivat,<br />
että eivätköhän he olleet jo nähneet tarpeeksi <strong>ja</strong><br />
että voisimme a<strong>ja</strong>a takaisin.” 26<br />
Moderni jätevedenpuhdistamo korvaa vanhat<br />
puhdistamot<br />
Mahdollisuutta keskittää jätevedenpuhdistus Helsingissä<br />
yhteen puhdistamoon oli siis selvitetty aina<br />
1980-luvun alusta lähtien. Selvitystyön poh<strong>ja</strong>lta<br />
kaupungin päättäville elimille esitettiin keskuspuhdistamon<br />
perustamissuunnitelma vuoden 1986<br />
alussa. <strong>Helsingin</strong> kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen<br />
<strong>ja</strong> perusti hankkeen samana vuonna.<br />
Naapurikunnat hyväksyivät suunnitelmat<br />
osaltaan, <strong>ja</strong> sopimukset sekä Vantaan, että Keski-<br />
Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton kanssa<br />
allekirjoitettiin vuoden 1987 alussa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon<br />
rakentamiseen osallistuivatkin<br />
viemärilaitosalan yhteistyössä Vantaa, Keski-<br />
Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä <strong>ja</strong> Sipoon<br />
kunta, joka liittyi mukaan vuonna 1991.<br />
Työntekijöiden osalta Viikinmäen projekti<br />
käynnistyi nopeasti. Esko Tiainen muistelee, kuinka<br />
hänet kutsuttiin keväällä 1985 johta<strong>ja</strong>n luo. Hän sai<br />
tehtäväksi tuoda heti seuraavaksi aamuksi skenaarion<br />
suunnitelmasta. 27<br />
Viikinmäen louhintatyöt käynnistyivät vuonna<br />
1988, <strong>ja</strong> vanhat jätevedenpuhdistamot lakkautettiin<br />
pääosin vuosien 1984–1994 aikana. 28<br />
Käytännössä Viikinmäen vuonna 1994 valmistuneella<br />
puhdistamolla korvattiin viisi Helsingissä<br />
käytössä ollutta jätevedenpuhdistamoa: Viikki, Kyläsaari,<br />
Vuosaari, Munkkisaari <strong>ja</strong> Lauttasaari. Nämä<br />
kaikki puhdistamot oli suunniteltu <strong>ja</strong> rakennettu<br />
1960-luvulla <strong>ja</strong> 1970-luvun alussa.<br />
Ilman Viikinmäen puhdistamoa Viikin puhdistamoon<br />
olisi voitu alkaa tehdä laajennuksia. Myös<br />
Kyläsaaren <strong>ja</strong> Vuosaaren puhdistamojen tonteilla<br />
olisi ollut tilaa laajentamiselle. Tulevaisuuden vaatimuksia<br />
varten puhdistamoille olisi pitänyt tehdä<br />
saneerauksia, <strong>ja</strong> aiempaa tiukemmat puhdistusvaatimukset<br />
olisivat edellyttäneet jälkikäsittely-yksiköiden<br />
rakentamista käytännössä kaikille viidelle