Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vuonna 1935 alettiin suunnitella jäteveden-<br />
puhdistamoa Merisatamaan. Sen kohtalo oli sama<br />
kuin Tervasaarenkin. Sota esti laitoksen rakentamisen,<br />
<strong>ja</strong> sodan jälkeen suunnitelmista luovuttiin. Kokoo<strong>ja</strong>viemäreitä<br />
ehdittiin rakentaa Neitsytpolulta<br />
Telakkakadulle, <strong>ja</strong> lisäksi valmistui osia Ruoholahdenkadun-Telakkakadun<br />
johdosta. 110<br />
Suunnitellusta Haapaniemen puhdistamosta<br />
luovuttiin jo varhaisessa vaiheessa, <strong>ja</strong> Kallion sekä<br />
Sörnäisten jätevedet oli tarkoitus johtaa Näkinku<strong>ja</strong>lle<br />
rakennettavan pumppaamon kautta Tervasaareen.<br />
Nämä kokoo<strong>ja</strong>johdot ehdittiinkin suurimmaksi<br />
osaksi rakentaa ennen talvisotaa. 111<br />
Ennen sotia katuosastolla suunniteltiin myös<br />
paikallispuhdistamoa Pirkkolan-Maunulan omakotialueita<br />
varten. Sota keskeytti kuitenkin rakennustyöt<br />
maatyövaiheessa. Myöhemmin suunnitelmasta<br />
luovuttiin <strong>ja</strong> alue yhdistettiin Talin viemäriverkkoon.<br />
112 Ra<strong>ja</strong>saaren puhdistamon yhteydessä toimi<br />
koko jätevesitoimintaa palvellut vesilaboratorio,<br />
”Pöpölä”.<br />
Sodan jälkeinen tekniikka <strong>ja</strong> uudet<br />
puhdistamot<br />
Sotavuosien tauko ei lopulta ollut jätevedenpuhdistuksen<br />
kannalta niin haitallinen kuin voisi luulla.<br />
Puhdistamotekniikkaa oli kehitetty eteenpäin Ruotsissa<br />
<strong>ja</strong> Keski-Euroopassa, <strong>ja</strong> 1950-luvulla valmiudet<br />
jätevesien puhdistamiseksi olivat muutenkin<br />
paremmat. 113<br />
Sodan jälkeen rakennetuilla puhdistamoilla oli<br />
monia etu<strong>ja</strong> verrattuna sotaa edeltäneeseen aikaan.<br />
Tekniikka oli kehittynyt. Vedenpuhdistusaltaat<br />
jätettiin nyt ilman päällysrakennetta, <strong>ja</strong> pitkänomaiset<br />
vaakasuorat hiekanerottimet oli korvattu<br />
syvillä pystyvirtauserottimilla. Käsin puhdistettavat<br />
tiheät välpät oli korvattu joko roskien repijöillä<br />
tai myöhemmin koneellisesti puhdistetuilla tiheävälpillä.<br />
Ennen sotaa suositut kaksikerroksiset Emscher-kaivot<br />
korvattiin joko kartiomaisilla dortmundinkaivoilla<br />
tai koneellisesti puhdistetuilla tasapoh<strong>ja</strong>-altailla,<br />
jotka uudemmissa puhdistamoissa<br />
Saostuskaivojen louhintaa Tervasaaren puhdistuslaitosta varten. Puhdistamo ei<br />
koskaan valmistunut. Foto Roos 1945. HKM.<br />
MEKAANINEN OSA<br />
BIOLOGINEN OSA<br />
ESIPUHDISTUS<br />
VÄLPPÄ-<br />
EROTIN<br />
HIEKAN-<br />
EROTIN<br />
REPIJÄ<br />
PALAUTUSLIETE<br />
TULOVIEMÄRI<br />
ESI-<br />
SELKEYTYS<br />
ILMASTUS<br />
JÄLKI-<br />
SELKEYTYS<br />
BIOLOGISESTI<br />
PUHDISTETTU<br />
VESI MEREEN<br />
MEKAANISESTI PUHDISTETTU<br />
VESI MEREEN<br />
Jätevedenpuhdistamon vedenvirtauskaavio 1960-luvulta. HKRV.<br />
ESIPUHDISTETTU VESI MEREEN<br />
PUHDISTAMATON VESI MEREEN<br />
.......<br />
71
Change language