Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tävä oli erottaa vedessä jäljellä oleva kiintoaines<br />
laskeuttamalla se altaan poh<strong>ja</strong>lle.<br />
Allas päätettiin hankkia vuonna 1912. Suorakaiteenmuotoinen<br />
allas oli toisesta päästä syvempi<br />
kuin toisesta, jolloin liete valui omin voimin altaan<br />
päässä olevaan lietetaskuun. Puhdistetun veden<br />
talteenottoa varten altaassa oli poikittain pieniä<br />
sahalaitaisia rautakouru<strong>ja</strong>, joihin valunut vesi johdettiin<br />
keskellä si<strong>ja</strong>itsevaan betonikouruun. Hiukkaset<br />
<strong>ja</strong> rasva jäivät kiinni kourujen sahalaitoihin,<br />
josta ne voitiin poistaa. 42<br />
Vuonna 1932 Lahden Vesijärven rantaan rakennettiin<br />
biologinen Teivaalan puhdistamo 10 000<br />
asukkaalle. Siihen kuului hiekanerotta<strong>ja</strong>, neljä<br />
Emscher-kaivoa, erillinen lisämädätyssäiliö näiden<br />
keskellä, katettu biologinen suodatin <strong>ja</strong> dortmundtyyppinen<br />
jälkiselkeytyskaivo. (Katso lisää Emscher-<br />
<strong>ja</strong> dortmund-kaivoista luvusta 3.) Teivaalan<br />
puhdistamo toimi alkuperäisessä laajuudessaan<br />
vuoteen 1959, vaikka sen piirissä oli tuolloin jo lähes<br />
30 000 asukasta.<br />
Yhteenveto: 1800-luvun <strong>ja</strong> 1900luvun<br />
vaihteen kehitys<br />
Vasta 1800-luvun puolivälissä tiede- <strong>ja</strong> insinööritaito<br />
kohtasivat julkisen terveydenhuollon tarpeet <strong>ja</strong><br />
nykyaikaiset jätevedenkuljetus- <strong>ja</strong> hallintamenetelmät<br />
alkoivat saada <strong>ja</strong>lansi<strong>ja</strong>a. Tärkeintä kuitenkin<br />
oli, että vallalle tuli käsitys, jonka mukaan yhdyskunnan<br />
on huolehdittava yksilöiden hyvinvoinnista.<br />
Yhtenä keskeisenä syynä näkemyksen syntyyn vaikutti<br />
huoli työväestön terveydestä.<br />
Ennen kuin jätevedenpuhdistus pääsi syntymään,<br />
valtion edustajien <strong>ja</strong> kansalaisten oli ymmärrettävä,<br />
että jätevedet olivat puhdistamattomina<br />
vaarallisia. Lisäksi oli tiedostettava veden välityksellä<br />
leviävien tautien riski.<br />
Jäte- <strong>ja</strong> ulostehuollon ongelmat alkoivat paisua<br />
väestönkasvun myötä. Talousveden hankinta <strong>ja</strong><br />
ympäristön sekä vesistöjen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesien tila olivat<br />
myös polttavia kysymyksiä.<br />
Pysyvän menetelmän löytämiseksi kaikkiin<br />
osa-alueisiin oli saatava kestävä ratkaisu. Nämä<br />
Hauska tietää<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Mistä helsinkiläisille vettä?<br />
<strong>Helsingin</strong> kaupunki tutki Vantaanjoen<br />
vettä mahdollisena raakavesilähteenä jo<br />
1860-luvulla. Vuonna 1865 Endre Lekven<br />
rakentamalla koesuodattimella tutkittiin<br />
hiekkasuodatuksella käsiteltyä vettä. Tutkimukset<br />
osoittivat, että <strong>Helsingin</strong> kaivojen<br />
vesi sisälsi jopa 8–18 kertaa enemmän<br />
kiinteitä aineita kuin suodatettu vesi.<br />
Vaikka tutkimukset eivät heti johtaneetkaan<br />
konkreettisiin toimiin, ne muistettiin<br />
pitkään <strong>ja</strong> tunnettiin myös muualla Suomessa.<br />
Suomen ensimmäinen vesijohtolaitos<br />
perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. Sen<br />
pääasiallinen perustamissyy oli hankkia<br />
sammutusvettä tulipalojen varalta. Vesi<br />
otettiin Vantaanjoesta.<br />
Monien asiantunti<strong>ja</strong>lausuntojen <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>tkotutkimusten jälkeen pohdittiin vuonna<br />
1906 myös tekopoh<strong>ja</strong>veden muodostamista<br />
Vantaanjoen tai Keravanjoen vedestä.<br />
Keravanjoen vesimäärä kuivana kautena<br />
osoittautui kuitenkin liian vähäiseksi<br />
tähän tarkoitukseen, joten Vantaanjoki jäi<br />
ainoaksi vaihtoehdoksi. Vedenhankinnan<br />
ongelmat ratkaistiin Helsingissä lopullisesti<br />
1960–80-luvuilla, <strong>ja</strong> raakavedenotto<br />
siirrettiin Vantaanjoesta Päijänteeseen.<br />
.......<br />
33
Change language