15.06.2013 Views

Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ottovuosi oli 1981. 143 1980-luvulla valmistuivat myös<br />

vesiasemien <strong>ja</strong> esikäsittelyosan perusteelliset saneeraukset.<br />

Viikin puhdistamolla toimivat seuraavat osat:<br />

valvomo- <strong>ja</strong> esikäsittelyrakennus, vanha <strong>ja</strong> uusi<br />

vesiasema, palautuslietepumppaamo, lietteensakeuttamo,<br />

-mädättämö <strong>ja</strong> -kuivaamo, ferrosulfaatin<br />

liuottamo, kaasukello sekä kaasukattila <strong>ja</strong> ylijäämäkaasun<br />

poltin. 144<br />

<strong>Helsingin</strong> 1980-luvun jätevedenpuhdistamoista<br />

Viikin laitos oli toiseksi suurin. Siellä työskenteli<br />

kymmenen henkilöä. Puhdistamo oli erittäin a<strong>ja</strong>nmukainen.<br />

Vuonna 1982 valmistuneen saneerauksen<br />

myötä se oli aikakauden ainoa suomalainen<br />

jätevedenpuhdistamo, jonka prosessia oh<strong>ja</strong>si mikrotietokone.<br />

Esimerkiksi raportointi puhdistamon<br />

prosessista <strong>ja</strong> virtaamista tapahtui automaattisesti<br />

mikrotietokoneen avulla. 145<br />

Puhdistamonhoita<strong>ja</strong>na vuodesta 1979 Viikissä<br />

ollut Pekka Lindholm kuvaili vuonna 1983 HKR Sanomissa<br />

Viikin haittapuoleksi sen haju<strong>ja</strong>. Välppäämö<br />

oli samassa rakennuksessa sosiaali- <strong>ja</strong> toimistotilojen<br />

kanssa, <strong>ja</strong> hajut olivat erityisesti kesäaikaan<br />

välillä sietämättömät.<br />

Viikin viemäröintialue<br />

Viikkiin tuli jätevesiä <strong>Helsingin</strong> pohjoisten <strong>ja</strong> koillisten<br />

esikaupunkien puolelta. <strong>Helsingin</strong> puolella Viikin<br />

puhdistamon viemäröintialueeseen kuuluivat<br />

Tuomarinkylä, osa Oulunkylää, osa Pakilaa, Viikki,<br />

Pukinmäki, Malmi, Tapaninkylä, Suutarila <strong>ja</strong> Suurmetsä<br />

sekä Vantaan puolelta Tikkurila, Rekola, Korso,<br />

Veromiehenkylä <strong>ja</strong> Ylästö. Mukana olivat myös<br />

Järvenpää, Kerava, Tuusula <strong>ja</strong> Mäntsälän kunnan<br />

Ohkolan asuinalue.<br />

Vuotovesien osuus puhdistamolle tulevista vesistä<br />

oli huomattavan suuri, noin puolet. Keväällä,<br />

lumien sulamisen aikaan vuotovesien osuus saattoi<br />

olla jopa 80 prosenttia. Muista kun vuotovesistä talousjäteveden<br />

osuus oli 90 prosenttia <strong>ja</strong> teollisuusvesien<br />

osuus alle viisi prosenttia. 146<br />

Vuoden 1981 lopussa viemäröintialueella asui<br />

Helsingissä noin 82 000 ihmistä <strong>ja</strong> Vantaalla sekä<br />

Viikin puhdistamon alasajon jälkeen koneet toimitettiin Viroon.<br />

Juhani Koskivaara. HSY.<br />

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton alueilla<br />

yhteensä noin 113 000 asukasta. Ominaisvedenkulutus<br />

Helsingissä oli 190 litraa asukasta kohden<br />

vuorokaudessa, naapurikuntien puolella noin<br />

229 litraa. Puhdistamolle tuli jätevesiä noin 405<br />

litraa per asukas vuorokaudessa. 147<br />

Arkipäivisin Viikin puhdistamolla oli töissä<br />

puhdistamonhoita<strong>ja</strong>, päivämestari, kuusi laitosmiestä<br />

<strong>ja</strong> kaksi siivoo<strong>ja</strong>a. Öisin <strong>ja</strong> viikonloppuisin<br />

siellä ei ollut miehitystä. 148<br />

Viikin toiminta lakkasi Viikinmäen keskuspuhdistamon<br />

valmistuttua vuonna 1994. Vapautunut<br />

maa-ala otettiin hyötykäyttöön. Puhdistamon kompostointikenttä<br />

muutettiin likaantuneiden maamassojen<br />

välivarastoksi <strong>ja</strong> puhdistusalueeksi.<br />

Suunnitelmien mukaan Viikin puhdistamoaluetta<br />

voitaisiin käyttää maamassojen käsittelyyn ainakin<br />

kymmenen vuotta. Sen jälkeen paikalle olisi<br />

tarkoitus rakentaa asunto<strong>ja</strong>. Maamassoille haluttiin<br />

löytää käsittelyalue keskustasta, koska kuljetus <strong>ja</strong><br />

käsittely Ämmänsuon täytemaaksi olisi asian suunnitteluvaiheessa<br />

maksanut lähes 100 markkaa kuu-<br />

tiolta. 149<br />

.......<br />

79

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!