Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
106<br />
.......<br />
Puhdistamolietteet Helsingissä<br />
Vuonna 1953 lavoilla kuivuneen lietteen menekki<br />
oli edelleen hyvä, <strong>ja</strong> lietettä myytiin <strong>ja</strong> ajettiin pois<br />
<strong>Helsingin</strong> puhdistamoissa suuria määriä, esimerkiksi<br />
Ra<strong>ja</strong>saaresta 2 413 <strong>ja</strong> Kyläsaaresta 1 281 kuu-<br />
tiometriä. 49<br />
Lietteenkäsittelyssä tapahtui Helsingissä sodan<br />
jälkeen muutos, kun puhdistamoilla luovuttiin<br />
kaksikerroksisista Emscher-kaivoista, joissa liete<br />
oli varastoitu niiden alempaan kerrokseen. Niistä<br />
siirryttiin erillisiin lämmitettyihin mädättämöihin,<br />
jotka kytkettiin uudemmissa puhdistamoissa sar<strong>ja</strong>an.<br />
Helsingissä käynnistettiin myös tutkimus lavakuivauksen<br />
osittaisesta korvaamisesta konekuivauksella.<br />
Vuonna 1964 kaupungissa alettiin tutkia puhdistamolietteen<br />
käyttömahdollisuuksia viljelytarkoituksiin.<br />
Lietteen viljelyskäsittelyä tutkinut työryhmä<br />
tutki useana peräkkäisenä vuotena lietteellä<br />
tapahtuneen lannoituksen vaikutusta <strong>ja</strong> kestoa<br />
kasvitarha- <strong>ja</strong> peltoviljelyssä. Pyrkimyksenä oli löytää<br />
oikeat annosmäärät eri tapauksissa.<br />
Työryhmällä oli toimiva kasvihuonelaboratorio<br />
Ra<strong>ja</strong>saaressa. Uusi tutkimuskohde 1970-luvulle tultaessa<br />
oli etsiä keino<strong>ja</strong> lietteen muuttamiseksi ruokamultaa<br />
vastaavaksi viljelysalustaksi. 50<br />
Kyläsaaren uudelle puhdistamolle rakennettiin<br />
vuonna 1975 väliaikainen lietteenkuivaamo, jota<br />
ennen oli käytetty avonaisia asfalttipoh<strong>ja</strong>isia lietelavo<strong>ja</strong>.<br />
Vuonna 1979 valmistuneeseen lietteenkäsittelylaitokseen<br />
kuuluivat kolme sakeuttamoa sekä<br />
lietteenkuivaamo, jossa oli kaksi linkoa.<br />
Helsingissä lietteenkäsittelyyn liittyvistä ongelmista<br />
merkittävin oli sen syntyminen useassa<br />
eri pisteessä <strong>ja</strong> usealla puhdistamolla. Kaupungissa<br />
tehtiinkin kokeita myös lietteen pumppaamiseksi<br />
yhdelle puhdistamolle. 51<br />
Lietteen koneellinen kuivaus päätettiin lopulta<br />
järjestää puhdistamokohtaisesti. Vuonna 1977<br />
koneellinen kuivaus oli käytössä jo Herttoniemessä,<br />
Kyläsaaressa, Talissa, Viikissä <strong>ja</strong> Vuosaaressa.<br />
Näistä väliaikaisia olivat Herttoniemen, Kyläsaaren<br />
<strong>ja</strong> Viikin lietteenkuivaamot, jotka oli tarkoitus<br />
Näkökulma<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
KARI HOMANEN<br />
Työskennellyt muun muassa <strong>Helsingin</strong><br />
jätevedenpuhdistamojen <strong>ja</strong> - pumppaamojen<br />
käyttöpäällikkönä. Tällä hetkellä<br />
Pohjoismaitten ympäristörahoituslaitoksen<br />
(Nordic Environment Finance Corporation)<br />
palveluksessa.<br />
Tärkeitä valinto<strong>ja</strong> <strong>Helsingin</strong><br />
jätevedenpuhdistuksen historiassa<br />
”Keskeisiä Helsingissä tehtyjä ratkaisu<strong>ja</strong><br />
on osunut eri vuosikymmenille. Niitä<br />
ovat olleet niin kemiallinen fosforinpoisto<br />
1970-luvulla <strong>ja</strong> lietteenkuivaus- <strong>ja</strong> puhdistetun<br />
jäteveden poistotunneli 1980-luvulla<br />
kuin jätevedenpuhdistuksen keskittäminen<br />
1990-luvulla.<br />
Helsinki on itse kehittänyt jätevesiensä<br />
puhdistusta. Vesilaboratorio oli aikoinaan<br />
tärkeä tutkimusyksikkö <strong>ja</strong> käyttöhenkilöstö<br />
on aina seurannut alan kehitystä<br />
tarkasti <strong>ja</strong> pyrkinyt soveltamaan sitä<br />
omille laitoksilleen.<br />
Tulevaisuudessa ravinteiden poistoa<br />
tulisi edelleen tehostaa. Lisäksi ylivuoto<strong>ja</strong><br />
hulevesien hallinta <strong>ja</strong> minimointi ovat<br />
tärkeitä tavoitteita.”