Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
34<br />
.......<br />
Näkökulma<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
KARI STENHOLM<br />
Vantaanjoki-vastaava,<br />
Virtavesien hoitoyhdistys ry<br />
Näkemyksiä Vantaanjoen veden<br />
tilasta<br />
”Vantaanjoki on ollut vuosikymmeniä kuntien<br />
jätevesien likaama. Tilanne oli huonoimmillaan<br />
1950–70-luvuilla. Vuosien<br />
mittaan Vantaanjoen kuntien jätevedenpuhdistus<br />
on tehostunut <strong>ja</strong> veden laatu<br />
Vantaanjoella sen myötä parantunut.<br />
Vantaanjokea rasittavat silti edelleen<br />
kuntien jätevedet. Vantaanjoen yläosan<br />
kunnilla on kohtalaisen hyvin toimivat<br />
omat puhdistamot. Keski- <strong>ja</strong> alajuoksun<br />
kuntien jätevedet puhdistetaan puolestaan<br />
Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa.<br />
Kaikkien Vantaanjoen kuntien pääongelmana<br />
on kuitenkin huonosti toimivat<br />
jätevesiverkot, joiden pumppaamoilta <strong>ja</strong><br />
muilta ylivuotopaikoilta tapahtuu puhdistamattoman<br />
jäteveden päästöjä.<br />
Vaikka kuntien jätevesipäästöjen<br />
ravinnepäästöt olisivat pienempiä kuin<br />
maataloudesta tulevat, niiden vaikutus<br />
Vantaanjoelle on silti tuhoisampi. Puhdistamattoman<br />
jäteveden päästöt tappavat<br />
suoraan kalo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>eläimiä, <strong>ja</strong> lisäksi<br />
poh<strong>ja</strong>eläimien kuolema heikentää edelleen<br />
kalojen elinolosuhteita. Muiden Vantaanjoen<br />
kuntien tapaan myös <strong>Helsingin</strong><br />
jätevedenpumppaamoilta tapahtuu puhdistamattoman<br />
jäteveden päästöjä Vantaanjokeen.”<br />
ratkaisut löydettiin usein vuosikymmenienkin tut-<br />
kimusten, yritysten <strong>ja</strong> erehdysten kautta <strong>ja</strong> käyt-<br />
tämällä hyväksi lukuisia asiantuntijoita. Aina asiat<br />
eivät edenneet parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin<br />
kansalaisten painostus tai liikehdintä asiassa<br />
saattoi vaikuttaa olennaisesti kehityksen jouduttamiseen.<br />
Helsingissä ratkaistiin ensin vedenpuute <strong>ja</strong><br />
korvattiin kaivojen huonolaatuinen, asutuksen jätevesistä<br />
saastunut vesi Vantaanjoen vedellä, kun<br />
kaupungin vesilaitos aloitti toimintansa ensimmäisenä<br />
Suomen vesilaitoksena vuonna 1865. Veden<br />
laadun aiheuttamat terveydelliset riskit olivat kuitenkin<br />
vielä merkittävät, <strong>ja</strong> veden desinfiointi aloitettiinkin<br />
lopulta vuonna 1915.<br />
Se oli riittävä väliaikaisratkaisu, sillä Helsingissä<br />
Tampereen vuosien 1915–16 kaltaista mittavaa<br />
lavantautiepidemiaa ei enää koettu, vaikka olosuhteet<br />
muutoin olisivat olleet taudille varsin otolliset.<br />
Vesi- <strong>ja</strong> viemärilaitosten perustamista edelsi<br />
vuosia <strong>ja</strong> jopa vuosikymmeniä <strong>ja</strong>tkunut julkinen<br />
keskustelu. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta<br />
vesi- <strong>ja</strong> viemärilaitokset perustettiin ensin suurimpiin<br />
<strong>ja</strong> vähitellen pienempiin kaupunkeihin. Asukastiheys<br />
vaikutti laitosten rakentamiseen vielä<br />
väkilukuakin selvemmin.<br />
Seuraavaksi ratkaistiin jätehuollon <strong>ja</strong> ulostehuollon<br />
ongelmat, jätehuolto tiukoin määräyksin<br />
<strong>ja</strong> keskitetyllä jätteiden kuljetuksella, ulostehuolto<br />
vesikuljetuksella erilaisten välivaiheiden jälkeen.<br />
Jätevesienpuhdistus käynnistettiin vuodesta 1910<br />
alkaen <strong>Helsingin</strong> <strong>ja</strong> Lahden puhdistamojen avauduttua.<br />
Siitä alkoi pitkä prosessi kohti kaikkien suomalaisten<br />
jätevesien puhdistamista.<br />
Seuraavassa luvussa perehdytään viemäröinnin<br />
<strong>ja</strong> jätevedenpuhdistuksen vaiheisiin Helsingissä.<br />
Helsinkiin avattiin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo<br />
vuonna 1910, <strong>ja</strong> viimeisenä kehitysvaiheena<br />
keskuspuhdistamo Viikinmäkeen vuonna 1994.<br />
Näiden vuosien väliin mahtuu niin erilaisia käänteitä,<br />
sattumuksia kuin takaisku<strong>ja</strong>kin. Samaan aikaan<br />
tieto <strong>ja</strong> vaatimukset jätevedenpuhdistuksen tasosta<br />
lisääntyivät koko a<strong>ja</strong>n.
Change language