Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
58<br />
.......<br />
Helsingissä ensimmäinen laitosmittakaavan<br />
koe fosforiravinteiden poistamiseksi ferrosulfaatilla<br />
tehtiin Herttoniemen puhdistamon vanhassa osassa<br />
vuonna 1968. Kokeita <strong>ja</strong>tkettiin edelleen osassa<br />
Talin puhdistamoa vuodesta 1970 alkaen. Ferrosulfaattia<br />
annosteltiin 20–30 prosentin liuoksena esiselkeytettyyn<br />
jäteveteen. 53<br />
Keväällä 1972 Talin kokeet laajennettiin koko<br />
puhdistamoa käsittäviksi. Kokeiden perusteella todettiin,<br />
että rinnakkaissaostus ferrosulfaatilla oli<br />
taloudellisin menetelmä, joka lisäksi vähensi fosforia<br />
riittävästi. Taliin valmistui <strong>Helsingin</strong> ensimmäinen<br />
pysyvä ferrosulfaattiliuottamo vuonna 1975.<br />
Vuoteen 1978 mennessä kaikilla <strong>Helsingin</strong> jätevedenpuhdistamoilla<br />
saostettiin fosforia ferrosulfaatilla<br />
joko väliaikaisilla tai kiinteillä laitteistoilla. 54<br />
A<strong>ja</strong>tuksena oli, että kaikki puhdistamot olisi varustettu<br />
fosforinpoistolla vuoteen 1980 mennessä, 55 <strong>ja</strong><br />
tavoite saavutettiin vuonna 1981. 56<br />
Aktiivilietelaitokset<br />
Jätevedenpuhdistuksen keskeinen termi ”aktivoitu<br />
liete” tuotiin suomen kieleen sananmukaisena<br />
käännöksenä englannin kielen sanoista ”activated<br />
sludge”. Termiä käytettiin vielä 1959, kunnes se<br />
muuttui alan artikkeleissa aktiivilietteeksi. 57 Aktiivilietelaitoksia<br />
rakennettiin mekaanisten <strong>ja</strong> kemiallisten<br />
puhdistamojen ohella jonkin verran jo 1960luvulla,<br />
kunnes ne 1970-luvulla vakiinnuttivat ase-<br />
mansa. 58<br />
Jätevedenpuhdistuksessa jo 1930-luvulla käyttöön<br />
tulleiden aktiivilietelaitosten rakenne muuttui<br />
1950-luvulle siirryttäessä. Niiden ilmastusaltaat levenivät,<br />
<strong>ja</strong> altaiden väliseinät poistettiin. Altaiden<br />
poh<strong>ja</strong>lla säilyi rakenne, jossa oli rinnakkaisia vako<strong>ja</strong>.<br />
Paineilmaputket johdettiin altaan reunasta poh<strong>ja</strong>lle,<br />
jossa ne levittäytyivät <strong>ja</strong>keluputkistoksi. Sepelisuodattimien<br />
kiinteät <strong>ja</strong>keluputkistot kehittyivät<br />
pystyakselilla jäteveden reaktiovoimalla pyöriviksi<br />
<strong>ja</strong>keluputkistoiksi, jotka <strong>ja</strong>koivat jäteveden aiempaa<br />
tasaisemmin suodattimen pinnalle. 59<br />
Aktiivilietelaitosten altaat rakennettiin 1960-luvulta<br />
alkaen tasapoh<strong>ja</strong>isiksi, jolloin niiden virtaus-<br />
Näkökulma<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
JARMO HUKKA<br />
Johtava vesi- <strong>ja</strong> ympäristökonsultti (Ramboll<br />
Finnconsult) vuodesta 2009 alkaen<br />
Ravinteiden poiston tulevaisuuden<br />
haasteet<br />
”Jätevedenpuhdistuksen historiassa olisi<br />
tarvittu enemmän kehitystyötä biologiseen<br />
puhdistukseen <strong>ja</strong> ravinteiden poistoon,<br />
esimerkiksi olisi voitu kehittää jätemyllyjä<br />
tuottamaan orgaanista ainetta<br />
jäteveteen.<br />
Tulevaisuuden painoalueita tutkimuksessa<br />
tulevatkin olemaan juuri nämä jätemyllyt<br />
<strong>ja</strong> se että puhdistusvaatimukset<br />
määriteltäisiin purkuvesistön mukaan, niiden<br />
tilasta <strong>ja</strong> itsepuhdistuskyvystä riippuen.<br />
Yleisesti ottaen kannattaisikin tutkia,<br />
mikä on luonnon oma kyky puhdistaa, ainakin<br />
<strong>meri</strong>ssä.”
Change language