Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
44<br />
.......<br />
Taulukko 8. <strong>Helsingin</strong> työväestön asuntojen vedensaanti <strong>ja</strong> käymälät Sucksdorffin<br />
tutkimuksen (1904) mukaan<br />
.............................................................................................<br />
asuntoa %<br />
........................................................................................<br />
Vesijohto asunnossa 1352 12,98<br />
Vesijohto muussa huoneessa kuin asunnossa 870 8,35<br />
Vesijohto pihalla 6276 60,27<br />
Kaivo pihalla 477 4,58<br />
Vesitynnyri pihalla 143 1,37<br />
Vesi tuotiin vesipostista 1046 10,04<br />
Vesi tuotiin pihan ulkopuolella olevasta kaivosta 250 2,41<br />
Summa 10414 100<br />
........................................................................................<br />
Yksityinen käymälä 788 7,56<br />
Yhteiskäymälä 9631 92,44<br />
edelsi useita vuosia <strong>ja</strong> jopa vuosikymmeniä kestänyt<br />
julkinen keskustelu <strong>ja</strong> väittely niiden tarpeellisuudesta<br />
<strong>ja</strong> kustannuksista. 19<br />
Opintomatko<strong>ja</strong> ulkomaisiin kohteisiin tehtiin<br />
Suomesta jo 1800-luvun puolella ensimmäisten vesilaitosten<br />
perustamisvaiheessa. Samoin käytettiin<br />
runsaasti ulkomaalaisia asiantuntijoita suunnittelijoina,<br />
suunnitelmien arvioijina <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>lausuntojen<br />
antajina <strong>ja</strong> erityistietämystä vaativien<br />
kokeiden <strong>ja</strong> tutkimusten tekijöinä. Sama käytäntö<br />
<strong>ja</strong>tkui, kun jätevedenpuhdistuksen aloittamista <strong>ja</strong><br />
sen jälkeen laajentamista suunniteltiin 1900-luvun<br />
alussa. Helsingissä jätevedenpuhdistuksesta tieto<strong>ja</strong><br />
hankki etenkin Ruben Granqvist <strong>ja</strong> Lahdessa Kaarlo<br />
Tavast. Molemmat olivat ammatiltaan insinöörejä.<br />
Alppilan <strong>ja</strong> Lahden puhdistamot –<br />
tutkimuksia <strong>ja</strong> ratkaisu<strong>ja</strong><br />
<strong>Helsingin</strong> ensimmäisen jätevedenpuhdistamon<br />
avaaminen Alppilaan vaati pitkäaikaisen suunnittelu-<br />
<strong>ja</strong> neuvotteluvaiheen. Rakentamista ei aloitettu<br />
hätiköiden, vaan kaupunki hankki tietoa ulkomailta<br />
<strong>ja</strong> teetti myös erilaisia kokeita tulevaa laitosta varten.<br />
Rakennuskonttori rakensi nykyisen Postitalon<br />
tienoille biologisen jätevesien puhdistuksen koe-<br />
aseman, joka oli lajissaan Suomen ensimmäinen.<br />
Se oli toiminnassa vuosina 1902–1904. Toinen vastaava<br />
asema toimi Eiran Laivurinkadulla muutamia<br />
vuosia.<br />
Kaupungininsinööri Gabriel Idström oli perehtynyt<br />
The Scandinavian Septic Tank Companyn<br />
puhdistamoihin. Tämän tanskalaisen yrityksen<br />
puhdistamot olivat hänen mukaansa tehokkaita. Idström<br />
esitti, että puhdistamo mitoitettaisiin 9 000<br />
asukkaan jätevesille, mutta lopulta päädyttiin vain<br />
3 000 asukkaan mitoitukseen, koska puhdistamo<strong>ja</strong><br />
päätettiin rakentaa myöhemmin lisää.<br />
Näiden päätösten myötä <strong>Helsingin</strong> ensimmäinen<br />
jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa<br />
1910 Alppilaan erityisesti Töölönlahteen laskettavien<br />
jätevesien puhdistamiseksi. 20 Alppilan puhdistamo<br />
mainitaan välillä virheellisesti myös Suomen<br />
ensimmäisenä, mutta tarkkaan katsottuna se valmistui<br />
toisena: Lahden puhdistamo valmistui hieman<br />
aiemmin marraskuussa vuonna 1910 Lahden<br />
kartanon pohjoispuolelle, nykyisen Kisapuiston<br />
kohdalle.<br />
Alppilan <strong>ja</strong> Lahden laitokset olivat teknisesti<br />
hyvin samanlaisia <strong>ja</strong> niinpä niiden ongelmatkin<br />
olivat pitkälti samo<strong>ja</strong>. Jätevesi johdettiin puhdistamoissa<br />
ensin pienten saostuskaivojen läpi, joista<br />
se johdettiin niin sanottuun septiseen tankkiin. Se
Change language