Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 7. Vesijohto, WC <strong>ja</strong> lämmin vesi kaupunkilaiskodeissa<br />
vuonna 1930, prosenttia asunnoista<br />
.......................................................................<br />
40<br />
kaupunki vesijohto WC lämmin vesi<br />
....................................................................<br />
Helsinki 73,7 % 58,7 % 18,9 %<br />
Viipuri 32,5 % 22,9 % 2,1 %<br />
Tampere 62,5 % 32,3 % 3,1 %<br />
Turku 55,4 % 18,9 % 6,4 %<br />
Vaasa 45,8 % 26,8 % 1,6 %<br />
Rauma 2,7 % 1,4 % 0,2 %<br />
Oulu 58,7 % 15,6 % 1,4 %<br />
Kuopio 41,8 % 21,7 % 1,6 %<br />
Lahti 23,8 % 15,2 % 2,1 %<br />
Kotka 37,3 % 18,5 % 5,0 %<br />
Pietarsaari 18,9 % 10,1 % 0,9 %<br />
Riihimäki 8,8 % 4,4 % 1,6 %<br />
Yhteensä 38,5 % 20,4 % 3,7 %<br />
.......<br />
sataprosenttista. Rinnakkain oli pitkään käytössä<br />
kaksi järjestelmää.<br />
Helsingissä WC levisi nopeammin kuin esimerkiksi<br />
Tampereella. Helsingissä oli enemmän kerrostalo<strong>ja</strong>,<br />
<strong>ja</strong> asuinrakentamisessa vaikutti korkeasuhdanne.<br />
WC oli aluksi ylellisyystuote. Vuonna 1909<br />
tehdyssä tutkimuksessa Tampereen vähävaraisten<br />
asunnoista ei löytynyt lainkaan vesiklosette<strong>ja</strong>.<br />
Kaupunkien keskustan <strong>ja</strong> lähiöiden kehitys<br />
eteni aivan eri tahtia. <strong>Helsingin</strong> keskusta nautti jo<br />
1800-luvun lopussa moderneista mukavuuksista,<br />
mutta työväenalueiden <strong>ja</strong> ylipäätään lähiöiden elämä<br />
oli aivan toisenlaista. Asuntojen varustetasoa<br />
eri kaupungeissa vuonna 1930 on kuvattu taulukossa<br />
7.<br />
Vuosina 1870–90 <strong>ja</strong> uudelleen aikavälillä 1890–<br />
1910 <strong>Helsingin</strong> väestö kaksinkertaistui. Ongelmat<br />
kärjistyivät väestönkasvun myötä erityisesti esikaupungeissa.<br />
Hermannin olo<strong>ja</strong> kuvanneesta terveydenhoitotarkasta<strong>ja</strong>n<br />
raportista vuodelta 1892 saa synkän<br />
kuvan tilanteesta:<br />
“Alueen suurimmasta osasta puuttuu viemärijohdot<br />
<strong>ja</strong> likavesikaivot; vain pienehköllä alalla on<br />
oma Vanhankaupunginlahteen johtava viemärika-<br />
Hauska tietää<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Hermanni<br />
Hermannin kaupunginosa sai nimensä vapaaherra<br />
Herman Sigfrid Standertskjöld-<br />
Nordenstamin (1854–1934) mukaan. Hän<br />
erotutti vuonna 1883 omistamastaan<br />
Kumpulan kartanosta kolme aluetta <strong>ja</strong><br />
ryhtyi vuokraamaan niiltä tontte<strong>ja</strong> asuntokäyttöön.<br />
Hänen mukaansa nimettiin<br />
alueet Hermanstad I <strong>ja</strong> Hermanstad II. Kolmannen<br />
alueen nimeksi tuli Majstad. Nimet<br />
esiintyvät jo vuonna 1892 painetussa<br />
kartassa.<br />
<strong>Helsingin</strong> kaupunki osti Kumpulan<br />
kartanon vuokra-alueet vuonna 1893, <strong>ja</strong><br />
ne liitettiin virallisesti kaupunkiin vuonna<br />
1906. Asuinalueiden suomenkielisenä<br />
nimenä alettiin käyttää nimeä Hermanni.<br />
Maistraatti vahvisti nimen vuonna 1909.<br />
Hermannin asemakaava vahvistettiin vuosina<br />
1940–1941.<br />
Nykyinen Hermannin kaupunginosa<br />
muotoutui Hermanstad I:stä, sillä Hämeentien<br />
länsipuolella si<strong>ja</strong>innut Hermanstad<br />
II liitettiin Vallilan kaupunginosaan <strong>ja</strong><br />
Majstadista muodostettiin oma Toukolan<br />
kaupunginosansa. Hermanni-Hermanstad<br />
vahvistettiin <strong>Helsingin</strong> 21. kaupunginosan<br />
nimeksi vuonna 1959. 1<br />
1 <strong>Helsingin</strong> kadunnimet. <strong>Helsingin</strong> kaupungin julkaisu<strong>ja</strong><br />
24. Toinen kor<strong>ja</strong>ttu painos 1981.