Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lietettä lentää lannanlevittäjän roottorista. HSY. Termisesti kuivattua lietettä levitetään koekäyttöä varten Sipoon Askolassa<br />
vuonna 2009. HSY.<br />
Lähes kaikkiin Suomen 1960-luvun keskisuu-<br />
riin <strong>ja</strong> suuriin puhdistamoihin rakennettiin mädät-<br />
tämö <strong>ja</strong> lietelavat. Vain harvaan puhdistamoon rakennettiin<br />
koneellisia kuivauslaitteita. Turkuun oli<br />
rakennettu kaksi tyhjiösuodatinta vuonna 1966.<br />
Imusuodatus oli käytössä kolmella puhdistamolla,<br />
<strong>ja</strong> neljäs oli rakenteilla vuonna 1969. Lisäksi oli käytössä<br />
muutamia biosorptiolaitoksia, joissa liete mädätettiin<br />
aerobisesti.<br />
Lietteen mädättämöitä alettiin vähitellen arvostella<br />
liian kalliiksi. Niillä olikin monimutkaiset<br />
koneistot, <strong>ja</strong> ne vaativat hoitoa sekä kärsivät häiriömahdollisuuksista.<br />
Mädätysprosessista luovuttiin<br />
Suomessa useilla puhdistamoilla lopulta, <strong>ja</strong> tilalle<br />
tuli raakalietteen kuivatus.<br />
Mädättämöitä ei enää 1960-luvun alussa rakennettu,<br />
vaan liete kuivattiin raakana erikoisrakenteisilla<br />
suodattimilla. Lietteen koneelliseen kuivaukseen<br />
siirryttiin vuosikymmenen lopulla.<br />
Mädättämisen käytön vähentäminen aiheutti<br />
vesiensuojelullisesti ristiriitaisen tilanteen. Ensin<br />
jätevesiä puhdistettiin <strong>ja</strong> liete saatiin erotetuksi<br />
jätevedestä. Sitten lietettä ajettiinkin takaisin mereen.<br />
Lietteen käsittely alkoi tiivistämällä, joka yleisimmin<br />
perustui painovoimaan. Sen jälkeen seurasi<br />
stabilointi, joka käsitti joko mädätyksen, lahotuksen<br />
tai kalkkistabiloinnin, joka yleistyi 1970-luvulla.<br />
Mädätys oli isojen laitosten, kalkkistabilointi keskisuurten<br />
<strong>ja</strong> lahotus pienten laitosten stabilointimenetelmä.<br />
Lietteen kuivaukseen käytettiin suotonauhapuristimia<br />
<strong>ja</strong> linko<strong>ja</strong>, kahta periaatteeltaan poikkeavaa<br />
menetelmää. Polyelektrolyyttien kehitys mahdollisti<br />
vähitellen koneellisen lietteenkäsittelyn.<br />
Kuivauslavojen käyttö alkoi samalla väistyä.<br />
Lavo<strong>ja</strong> oli vuoden 1971 lopussa käytössä 60<br />
puhdistamolla, mutta vuoden 1975 lopussa enää<br />
25 puhdistamolla. Vuoden 1976 lopulla oli puhdistamoilla<br />
käytössä 89 koneellista kuivainta. Näistä<br />
46 oli linko<strong>ja</strong>, 26 suotonauhapuristimia <strong>ja</strong> loput<br />
imusuotonauhapuristimia, imusuotimia <strong>ja</strong> kammiosuotimia.<br />
Lietteen kuivaus oli tässä vaiheessa järjestetty<br />
vain joka viidennellä puhdistamolla.<br />
.......<br />
105
Change language